Pienjänniteverkon tekniset vaatimukset ja määritelmät

Sähköliittymien tekninen ohje (PDF)

Liittämiskohta

Liittämiskohta on verkonhaltijan (Alva Sähköverkko Oy) määrittämässä paikassa tontin rajalla, tontilla sijaitsevassa verkonhaltijan muuntamossa tai liittyjän hallinnoiman alueen rajalla.

Verkonhaltija vastaa liittymisjohdon rakentamisesta liittämiskohtaan saakka. Liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän sähköasennusten välinen kohta.

Horisontaalisessa tonttijaossa jakeluverkon haltija määrittää liittymiskohdan tapauskohtaisesti.

Liittymisjohdot

Verkonhaltijan pienjänniteverkkoon kytkettävät liittymisjohdot ovat pääsääntöisesti alumiinisia kaapeleita. Liittymiskaapelit mitoitetaan kunkin sähkönkäyttöpaikan mukaisesti. Verkonhaltija määrittää käytettävän liittymiskaapelin.

Uusien liittymien rakentamisessa sekä vanhojen liittymien muutoksissa noudatetaan seuraavaa liittymiskaapeleiden valintataulukkoa. Taulukko perustuu voimassa oleviin SFS 6000 -standardeihin.

Noudatamme asennustapaa D2, jossa kaapeli(t) on asennettu maahan. Rinnakkaisten kaapeleiden välin tulee olla vähintään 0,125 m. Mikäli kaapelit asennetaan putkeen tai poikkeuksellisen etäisyyden päähän toisistaan, kaapeleiden mitoitus tulee aina tarkastaa erikseen yllä olevista standardeista.

Liittymä-
luokka
Ylikuormitussuoja,
kuluttajan pääsulake
Liittymiskaapeli,
asennustapa D2 maassa
 3 x 25  3 x 25  AXMK25
 3 x 35  3 x 35  AXMK25
 3 x 63  3 x 63  AXMK25
 3 x 100 3 x 100  AXMK95
 3 x 125 3 x 125  AXMK95
 3 x 160 3 x 160  AXMK95
 3 x 200 3 x 200  AXMK185
 3 x 250 3 x 250  AXMK185
 3 x 315 3 x 315  AXMK300
 3 x 315 2  x (3×160)  2xAXMK185
 3 x 400 2 x (3×200)  2xAXMK185
 3 x 600 3 x (3×200)  3xAXMK185
 3 x 800 4 x (3×200)  4xAXMK185
 3 x 1000 5 x (3×200)  5xAXMK185
 3 x 1000 4 x (3×250)  4xAXMK300

Taulukko 1: Liittymiskaapeleiden valintataulukko

Vanhoissa liittymissä, joissa on käytetty muita kuin yllä olevia liittymiskaapeleita tulee liittymän muutostapauksissa olla yhteydessä sähköverkon suunnitteluun.
Yhteydenottolomake

Liittyjä vastaa liittämiskohdan ja kiinteistön pääkeskuksen välisen liittymisjohdon rakennuttamisesta ja rakentamiskustannuksista sekä johdon ylläpidosta. Liittymisjohdon asentamisessa tontilla ja kiinteistössä on noudatettava SFS 6000 -standardin määräyksiä.

Liittymien muutostapauksissa liittämiskohta muuttuu tontin rajalle ja liittyjä vastaa myös silloin liittymisjohdon rakentamiskustannuksista tontin osuudella. Liittymän muutoksista laaditaan uusi liittymissopimus.

Tapauskohtaisesti voidaan käyttää suurvirtakaapelijärjestelmää. Tällöin kuitenkin liittyjä vastaa sen suunnittelusta.

Pienjänniteliittymän suojaus

Kiinteistön pääkeskukseen on sijoitettava aina liittymissopimuksen mukaiset pääsuojat. Pääsuojina voidaan käyttää tulppa- tai kahvasulakkeita tai katkaisijaa. Tätä kohtaa sovelletaan myös työmaakeskuksiin.

Pääsuojana sulakkeet
Sulakkeena voidaan käyttää gG-tyypin tulppa- tai kahvasulakkeita. Sulakkeet toimivat liittymisjohdon ylikuormitussuojana. Sulakkeiden mitoituksen ja määrittelyjen tulee täyttää standardien SFS 6000 vaatimukset. Verkonhaltijalla on käytössä vaatimus, jonka mukaan vikatapauksissa sulakkeiden toiminta-ajan tulee olla alle 5 sekuntia.

Pääsuojana katkaisija
Kun liittymiskaapelina käytetään kiskoa tai suurvirtajärjestelmää, on sen pääsulakkeena käytettävä standardien SFS 6000 vaatimukset mukaista katkaisijaa. Katkaisijat on aseteltava taulukon 2 (kuva alla) mukaisesti.

Pääsulakkeen
koko / A
Ylikuormitussuoja yli 5 s mukainen pienin toimintavirta (A)
(SFS-EN 60269, taulukko 19)
Oikosulkusuoja alle 5 s mukainen pienin toimintavirta (A)
(SFS-EN 60269, taulukko 3)
25  27  250
35  36  250
63  63  320
125  138  715
160  168  950
200  213  1250
250  299  1650
315  392  2200
400  461  2840
600  720  5100
800  960  7000
1000 1200  9500

Taulukko 2: Pääsuojien toimintavirrat

Katkaisijan asetteluista ja sen toiminnan koestuksesta on toimitettava pöytäkirja (SFS 6000 – 6-6.4) verkonhaltijalle liittymän kytkennän yhteydessä luovutettavien muiden asiakirjojen mukana.

Mikäli pääsulakkeena käytettävä katkaisija asetellaan em. taulukon sarakkeiden virta-arvojen ja toiminta-aikojen vastaisesti, liittyjä vastaa liittymisjohdon vaurioitumisesta aiheutuvista korjauskustannuksista.

Oikosulkuvirta

Verkonhaltija sitoutuu Energiateollisuuden verkostosuositusten mukaisiin minimioikosulkuvirtoihin. Jakeluverkon muutosten yhteydessä liittymän todellinen oikosulkuvirta voi muuttua.

Liittymän sisäverkon suojaukset tulee mitoittaa taulukon 2 (kuva yllä) oikosulkusuoja-sarakkeen mukaisilla arvoilla, vaikka liittymän todellinen oikosulkuvirta ylittäisi taulukon mukaisen arvon.

Liittymän laskennallinen maksimi oikosulkuvirta ilmoitetaan pyydettäessä sähköverkon suunnittelusta. Yhteydenottolomake

Maadoitukset

Liittymälle tulee rakentaa SFS 6000 mukaiset maadoitukset sekä potentiaalintasauselektrodit. Maadoituksista on laadittava oma maadoitussuunnitelma. Liittyjä vastaa kaikista liittymän vaatimien maadoitusten asennuksista ja kunnossapidosta.

Kiinteistöjen ylijännitesuojaus

Kiinteistöön on asennettava ylijännitesuojat, jos osa kiinteistön liittymisjohdosta tai sitä syöttävästä 0,4 kV jakeluverkosta on ilmajohtoa. Asennettavien ylijännitesuojien tarve on selvitettävä jo suunnitteluvaiheessa verkonhaltijan verkkosuunnittelusta.

Ylijännitesuojien suunnittelusta, hankinnasta, asennuksesta ja kunnossapidosta vastaa liittyjä. Ylijännitesuojien on täytettävä standardin EN 61643 vaatimukset ja ylijännitesuojauksen suunnittelu ja toteutus on tehtävä standardin SFS 6000 mukaisesti.

Ylijännitesuojat asennetaan kiinteistön keskukseen, pääsulakkeiden kiinteistön puoleisiin liittimiin. Ylijännitesuojaa ei saa asentaa liittymisjohdon puoleisiin liittimiin.

Sähköliittymien tekninen ohje (PDF)

Sähköliittymien tekninen ohje sisältää sekä pienjännite- että keskijänniteverkon tekniset vaatimukset ja määritelmät.