Sähkönsiirtoyhtiöiden viime vuoden tuotoista uutisoitiin viime viikolla näyttävästi Taloussanomien artikkelissa ”Uusi laskelma julki: näin sähkönsiirtoyhtiöt tienasivat ”oikeasti”.
Laskelmat laatinut professori Roger Wessman on laskenut ainoastaan koko toimialaa koskevat luvut, kun taas artikkelin kaaviossa esitetyt yhtiökohtaiset luvut ovat peräisin Energiaviraston verkkosivuilta ja niistä tehdyt vertailut ja johtopäätökset ovat toimittajan käsialaa, eivät professorin.
Artikkelissa esitetyt oman pääoman tuottoluvut eivät esim. Alvan sähkönsiirron osalta pidä paikkaansa, koska Alvalla sähköverkon omistus on emoyhtiö Alva-yhtiöt Oy:ssä ja sähköverkon operointi on tytäryhtiö Alva Sähköverkko Oy:ssä. Artikkelin oman pääoman tuottoluvuissa tätä asiaa ei ole huomioitu eikä oikaistu, mikä johtaa täysin väärään oman pääoman tuottolukemaan.
Artikkelissa verrataan Energiaviraston sallimaa kohtuullista tuottoa (6,2%) yhtiöiden oman pääoman tuottoihin ja annetaan ymmärtää, että 69 yhtiötä ylitti sallitun kohtuullisen tuoton. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin Energiaviraston määrittämä kohtuullinen tuotto lasketaan sähköverkkoon sitoutuneen koko pääoman nykykäyttöarvolle, jolla ei ole mitään tekemistä yhtiöiden oman pääoman ja sen tuoton kanssa. Toiseksi, kuten edellä todettiin, Alvan ja todennäköisesti myös monen muun yhtiön osalta artikkelissa esitetyt luvut eivät pidä paikkaansa.
Energiaviraston verkkosivuilta löytyvät yhtiökohtaiset oman pääoman tuottoprosentit riippuvat voimakkaasti kunkin yhtiön pääomarakenteesta sekä siitä, omistaako kyseinen siirtoyhtiö verkon, vai vuokraako se verkon omistajaltaan eli onko verkko siirtoyhtiön omassa taseessa vai ei. Jollakin yhtiöllä, esim. artikkelissa olevan tuottolistan kärjessä olevalla Haukiputaan Sähköosuuskunnalla sähköverkon oma pääoma on negatiivinen, mikä johtaa laskennallisesti järjettömään oman pääoman tuottoon.
Vuokramallissa siirtoyhtiön, kuten esimerkiksi Alva Sähköverkkojen taseessa on hyvin vähän omaisuutta, koska verkko on emoyhtiön taseessa. Kun tämä siirtoyhtiön vähäinen omaisuus on vielä rahoitettu velkapainotteisesti, siirtoyhtiön toimintaan sitoutunut oma pääoma kutistuu kirjanpidossa hyvin pieneksi. Silloin kun yhtiön tuottoja verrataan pieneen omaan pääomaan, laskennallinen oman pääoman tuotto nousee huimaksi. Uutisessa käytetyn taulukon kärkeen ovat joutuneet vuokramallilla toimivat yhtiöt sekä sellaiset yhtiöt, joissa velkavipua on käytetty erittäin raskaasti, eli lähes koko taseen arvo on vierasta pääomaa.
Siirtoliiketoiminnan taseen rakennetta (velan ja oman pääoman suhde, juridiset rakenteet) on mahdollista järjestellä lukuisin eri tavoin. Niinpä kirjanpidollisen oman pääoman tuotto ei ole hyvä mittari yhtiöiden keskinäiseen vertailuun. Optimitilanteessa tuotto pitäisi laskea suhteessa verkkoinvestointeihin aidosti käytettyihin pääomiin. Se ei kuitenkaan ole ollut mahdollista johtuen esimerkiksi eri yhtiöiden hyvin vanhoihin investointeihin kohdistuvien poistokäytäntöjen eroista. Nämä erot vääristäisivät tuottopohjana olevan pääoman laskentaa. Lisäksi valvontamalliin on haluttu luoda kannustimia toiminnan tehostamiselle ja investointien tekemiselle mahdollisimman edullisesti.
Vertaillaanpa yhtiökohtaisia tuottolukuja miten hyvänsä, asiakkaalle tärkeämpiä asioita ovat niin sähkönsiirron hinta kuin toimitusvarmuus. Energiaviraston ylläpitämän vertailun mukaan sähkönsiirto pienissä kerrostaloasunnoissa on maan edullisinta Alvan jakelualueella ja suurin osa asiakkaistamme kuuluu kyseiseen asiakasryhmään. Mitä taas tulee toimitusvarmuuteen, asiakkaamme kokemat sähkökatkot ovat minimaalisia, keskimäärin viisi minuuttia vuosittain. Alvan sähköverkon tuottotaso pidetään Energiaviraston määrittelemällä kohtuullisella tasolla ja fiksusti hoidetun verkon siirtohinta on todistetusti maan halvimpien joukossa.
Pasi Jalonen
Talousjohtaja, Alva-yhtiöt Oy