Alvan käyttökeskuksessa Jyväskylän Viitaniemessä valvotaan kellon ympäri. Ympärivuorokautisella valvonnalla varmistetaan, että kaupunkilaisten arki sujuu mahdollisimman huolettomasti: puhdasta vettä ja sähköä riittää kaikille, eivätkä kellarit täyty jätevedellä. Lisäksi voimalaitoksilla pidetään huoli siitä, ettei kenenkään tarvitse palella.
Käyttökeskuksen vastuulla on muun muassa seurata sähkön ja talousveden toimituksen sujuvuutta, jäte- ja huleveden valvonta, Alvan laiteasemien ja tuotantolaitosten kulunvalvonta, kaupungin liikenne- ja katuvalojen päivystys sekä virka-avun antaminen viranomaisille, kiinteistöhuolloille ja tarvittaessa akuuteissa asioissa myös yksityishenkilöille sähköön ja veteen liittyen. Virka-ajan ulkopuolella myös sähköjohdoille tai ulkovalaistusten ilmajohdoille kaatuneet puut käydään raivaamassa Alvan Sähköverkon päivystäjien voimin. Lämmön tuotannon ja jakelun osalta valvonta hoituu voimalaitoshenkilöstön voimin niin ikään 24/7.
Käyttökeskuksessa työskentelevät käyttökeskuspäivystäjät tekevät työtä kahdessa vuorossa, 12 tuntia kerrallaan. Päivävuorossa työskentelee arkisin kaksi henkilöä, illat, yöt ja viikonloput hoidetaan yksin. Suurin osa käyttökeskuksen työtehtävistä koskettaa vesi- tai jätevesiverkostoa ja vuoron aikana hoidetaankin valvomotyön lisäksi myös prosessikierrokset pintavesilaitoksella.
– Kierroksella tarkistetaan, että kaikki vedentuotantoon liittyvät laitteet toimivat kuten kuuluukin ja kaupunkilaisille saadaan toimitettua puhdasta, turvallista vettä, kertoo käyttökeskuspäivystäjä Tommi Kauppinen.
Prosessikierroksia lukuun ottamatta käyttökeskustyö näyttäytyy ulkopuoliselle lähinnä lukuisien ruutujen ja näyttöjen herkeämättömänä tarkkailuna. Tarkkaileminen on oleellista, jotta mahdolliset poikkeamat havaitaan nopeasti ja esimerkiksi vedentuotanto pystytään pitämään optimaalisella tasolla.
– Hiljaisina aikoina täytellään esimerkiksi vesitorneja ja koko ajan puntaroidaan eri toimenpiteitä, joilla saadaan ylläpidettyä vedentuotanto järkevänä. Siis sellaisena, joka vastaa kulutukseen, eikä asiakas huomaa näin kulutuspiikkienkään aikana eroa normaaliin, selventää Kauppinen.
Häiriö- ja vikatilanteessa nopeus on valttia
Kun sähkö- tai vesiverkkoa sitten koetellaan ja häiriötilanne on päässyt syntymään, alkaa käyttökeskuksessa kiivas soitto- ja tiedotusrumba. Esimerkiksi runkovesiverkon putkirikkoa lähdetään selvittämään ja korjaamaan salamannopeasti.
– Saatuamme häiriötilanteesta tiedon, tulee pikimmiten tavoittaa päivystävä urakoitsija, jotta tapahtumapaikalle saadaan työntekijät selvittämään tilannetta. Yhtä nopeasti on päätettävä, miten vedensaantia alueella rajoitetaan ja miten väliaikainen vedenjakelu järjestetään sekä tietysti tiedotettava asiakkaita siltä osin mitä tapauksesta tiedetään. Samaan aikaan käyttökeskukseen soittavat yleensä myös useat toimittajat ja asiakkaat. Kun tilannetta pitää käydä läpi vielä sisäisestikin useamman tahon kanssa, on päivystäjällä täysi työ pitää homma hallussa. Tästä syystä esimerkiksi vikapäivystys-puhelimeen ei pystytä aina isomman tilanteen ollessa päällä heti vastaamaan, kertoo Kauppinen.
Vaikka edellä kuvattu tilanne saattaa tottumattoman korvaan kuulostaa liki kaoottiselta, sitä se ei kuitenkaan ole. Kattava päivystysverkosto ja varallaolohenkilöstö tuo mielenrauhaa käyttökeskuksessa puurtavalle työntekijälle – taustalla on aina useita eri alojen ammattilaisia valmiina hyppäämään hommiin heti, kun tarve vaatii.
Asiakas on ykkönen – ja tärkein havainnon tekijä
Käyttökeskuksessa työtä tehdään suurella sydämellä. Merkityksellisyyttä työhön tuo ennen kaikkea se, että työssä vastataan kaupunkilaisten turvallisuudesta ja terveydestä. Sen vuoksi tiedot häiriö- ja vikatilanteista tahdotaan saattaa mahdollisimman nopeasti asiakkaiden tietoon. Tässä suurena apuna ovat häiriötiedotteet, jotka voi tilata Monitori-asiointipalvelusta. Häiriötiedotteiden avulla oman alueen sähkö-, vesi- ja lämpökatkoista saa tiedon joko tekstiviestillä tai sähköpostilla, oman valintansa mukaan.
– Häiriötiedotteet on nopein konsti saada tieto katkosta. Näin ei tarvitse ihmetellä, miksei vettä tai sähköä yhtäkkiä tulekaan tai miksi lämmöt ovat poikki. Tällöin asiakas ei myöskään omalta osaltaan ruuhkauta vikapäivystysnumeroa. Katkon sattuessa kohdalle kannattaa tarkistaa myös se, että laskut on maksettu ajallaan, muistuttaa Kauppinen.
Vaikka vikapäivystysnumeroon tulee ajoittain turhiakin soittoja, suurin osa asiakkaiden yhteydenotoista on silti kullanarvoisia.
– Tärkeimmistä vuotohavainnoista vesiverkoston puolella saamme ensitiedon useimmiten juuri asiakkailta. Henkilö on esimerkiksi huomannut kaupungilla liikkuessaan, että kadulle pulppuaa vettä ja soittaa siitä meille. Tällaisissa tapauksissa onkin syytä soittaa viipymättä vikapäivystykseemme ja toimia samoin kuin hätäkeskukseen soitettaessa: kerro kuka olet, mistä soitat ja mitä poikkeavaa olet havainnut. Vikatilanteessa asiakkaiden havainnot nopeuttavat työtämme todella paljon, kun vikakohta päästään paikallistamaan heti, kiittelee Kauppinen.
Lisätietoa:
Vikapäivystys 014 366 4040 / 24 h
Ei kiireelliset asiat – jätä viesti yhteydenottolomakkeella.
Sähkön, veden ja lämmön häiriöt – miten toimia: alva.fi/asiakaspalvelu/sahkon-veden-ja-lammon-hairiot/
Monitori – tilaa häiriötiedotteet.