Pisara

Alueellinen yhteistyö vesihuollossa mahdollistaa pienten vesihuoltolaitosten voimavarojen yhdistämisen ja kustannusten jakamisen siten, että kaikki vesihuollon asiakkaat saavat nauttia entistä laadukkaammasta ja puhtaammasta vedestä

Se, miten vesihuollon kumuloituvat ongelmat ratkaistaan pitkällä aikavälillä, vaikuttaa kunnan elinvoimaisuuteen, alueella harjoitettavaan liiketoimintaan ja jopa asumiseen. Puhdas talousvesi ei välttämättä ole tulevaisuudessa itsestäänselvyys, ja veden hinta tulee väistämättä nousemaan.

Kriisi on usein kehityksen liikkeelle paneva voima. Se pakottaa tarkastelemaan toimintatapoja uudelleen. Vesihuollossa ei ole vielä jatkuvan kehityksen kulttuuria, joten vesihuoltolaitosten aktiivisuus ja kiinnostus kehittämiseen ovat paljolti kiinni asenteista ja innostuneista henkilöistä.

Suomalainen vesihuolto asettuu kansainvälisissä vesialaa koskevissa vertailuissa usein kärkipäähän. Myös Suomessa veden kuluttajat näkevät vesihuollon toimivana ja vaivattomana. Puutteita on kuitenkin paljon, ja asiantuntijoiden mukaan on huolestuttavaa, miten vähän vesihuoltoalan tutkimukseen ja kehittämiseen panostetaan maassamme.

Arviot maamme vesilaitosten saneerausvelan määrästä vaihtelevat 600 miljoonasta 1,2 miljardiin euroon. Eksaktin luvun etsintää olennaisempaa on kuitenkin vesilaitosten omaisuudenhallinnan tukeminen.

Vesihuollossa digitalisaatiolla tarkoitetaan älykkäitä digitaalisia palveluita ja työkaluja, jotka mahdollistavat ennakointiin, optimointiin ja etämonitorointiin perustuvan toiminnan ja näin myös uusien yhteistyömallien tarjonnan