Jopa kolmasosa taloyhtiöiden lämmitystavan muutoksista tehdään kokonaan ilman hankesuunnittelua, ja vain noin puolet taloyhtiöistä käyttää erillistä energia- tai talotekniikka-alan asiantuntijaa hankesuunnitelman tekemiseen. Tiedot selviävät VTT:n tekemästä tutkimuksesta. Alva oli mukana tutkimuksen asiantuntijaryhmässä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 36 taloyhtiön tekemiä uusiutuviin energianlähteisiin liittyviä korjaushankkeita, niiden teknistä toteutusta, taloudellisuutta sekä päätöksentekoprosessia.11 kohteen toimivuutta ja taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin tarkemmin saatavilla olleiden mittaustietojen perusteella. Useimmat korjaushankkeista liittyivät lämpöpumppuihin perustuvaan kiinteistökohtaiseen lämmöntuotantoon, eli tilanteisiin, joissa taloyhtiö hankkii esimerkiksi maalämpöjärjestelmän.
Tutkimuksessa tarkastelluissa kohteissa investointien takaisinmaksuaika oli tyypillisesti 10–20 vuotta. Kohteiden takaisinmaksuaika-arviot vaihtelivat suuresti. Mittaukseen liittyvät puutteet vaikeuttivat korjaushankkeiden hyötysuhteiden ja taloudellisen kannattavuuden tarkastelua.
Puolueeton asiantuntija oleellinen osa onnistunutta maalämpöhanketta
Selvityksen mukaan vain noin puolet tutkimuksen taloyhtiöistä kertoi käyttäneensä erillistä energia- tai talotekniikka-asiantuntijaa hankesuunnittelun tekemisessä. Lisäksi jopa joka kolmas kertoi, ettei hankesuunnittelua ollut tehty laisinkaan.
– Jokaisen kiinteistön tehon- ja energiankäyttö on omanlaisensa. Tärkeää on panostaa osaavaan kiinteistön energiaprofiilin kartoitukseen ja suunnitteluun, jos vaihtoehtoisia lämmitystapoja harkitaan kiinteistössä, muistuttaa Alvan liiketoimintapäällikkö Riku Martikainen.
Kiinteistöliiton tiedotteessa johtava asiantuntija Petri Pylsy toteaa, että kannattavuustarkastelut tulisi tehdä puolueettoman energia-asiantuntijan voimin. Taloyhtiön edun vuoksi hankkeen valvojana tulisi olla asiantuntija, joka ei edusta järjestelmän toimittajaa.
FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio kummeksuu taloyhtiöiden uhkarohkeutta.
– On huolestuttavaa, miten heppoisilla tiedoilla isoihin hankkeisiin oli lähdetty mukaan, Kurki-Suonio sanoo. – Lähes kolmasosassa hankkeista kannattavuustarkastelut oli tehnyt uuden järjestelmän myynyt yritys.
Energiayhtiöissä tunnistetaan, että taloyhtiöiden tilaamat selvitykset eivät aina perustu ajankohtaisiin tietoihin. Laskelmissa esimerkiksi ennustetaan kaukolämmön hinnankehitystä väärin, useimmiten huomattavasti yläkanttiin. Myös toisen energiayhtiön kaukolämmön hintatietoja saatetaan käyttää kannattavuuden perusteena. Koska kaukolämpö on paikallinen tuote, vertailuhinnat tulisi tarkistaa aina alueen omalta kaukolämpöyhtiöltä.
– Alvan hinnoittelu on pysynyt jo vuosia vakaana. Maailmantilanteesta ja polttoaineiden hintojen noususta johtuneet kustannusten nousut ovat vaikuttaneet kaukolämmön hintaamme vain maltillisesti. Tulevaisuuden hintakehityskin vaikuttaa rauhalliselta. Tärkeää on tehdä vertailu paikallisen yhtiön tilanteeseen eikä jonkin muun yhtiön hintakehitykseen. Alvan polttamattomaan teknologiaan tekemät investoinnit alkavat myös pian näkyä tasaten riippuvuutta polttoon perustuvan tuotannon polttoaineiden hintakehityksestä, Riku Martikainen kertoo.
Hankitun järjestelmän toimintaa seurattava aktiivisesti
Oleellinen osa lämpöpumppuhanketta on järjestelmän toiminnan aktiivinen seuranta. Tutkimukseen osallistuneista taloyhtiöistä vain noin puolet kertoi, että järjestelmän toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti – asennettujen järjestelmien toimivuudesta eli hankkeen tavoitteiden täyttymisestä ole tarkkaa mitattua tietoa.
– On huolestuttavaa, jos käsitys ison investoinnin toimivuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta perustuu mielikuviin eikä mitattuun ja analysoituun tietoon, Petri Pylsy arvioi. -Hankesuunnitteluvaiheessa pitää suunnitella myös toimivuuden varmistaminen sekä määritellä tarvittavat mittaus- ja seurantajärjestelmät. Mittauksista pitää olla saatavilla historiatiedot vähintään viimeiseltä kahdelta kalenterivuodelta.
Tutkimuksessa mukana olleiden kohteiden takaisinmaksuaikojen suuri hajonta voi viitata siihen, että päätöksiä on tehty puutteellisilla tiedoilla ja riskianalyysi on jätetty tekemättä. Laskennalliset takaisinmaksuajat vaihtelevat voimakkaasti mm. paikkakunnan, kiinteistön ja toteutuksien välillä. Kannattavat projektit vaativat panostamista esisuunnitteluun, projektin toteutukseen ja jälkiseurantaan. Maalämpöhankkeet eivät ole kuitenkaan automaattisesti kannattavia tai kannattamattomia, jos kannattavuuden rajana pidetään 15 vuoden takaisinmaksuaikaa.
Uusiutuvat energialähteet asuntoyhtiöissä -tutkimuksen loppuraportti on luettavissa VTT:n sivuilta.
Uusiutuvat energialähteet asuntoyhtiöissä -hanke toteutettiin syyskuun 2023 ja syyskuun 2024 välisenä aikana. Hankkeen toteuttaja oli VTT ja rahoittajina ja kumppaneina toimivat Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi, Kiinteistöliitto Uusimaa, Palveleva Kaukolämpö FinDHC, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Turku Energia, Tampereen Energia ja Alva-yhtiöt Oy.
Teksti pohjautuu pääosin FinDHC julkaisemaan tiedotteeseen, joka on luettavissa FinDHC:n verkkosivulla.