Puhdas vesi on elintarvikkeen kaltainen laatutuote, joka toimitetaan sinulle kotiisi ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Vesihuolloksi kutsuttu puhtaan veden ja jäteveden kokonaisuus on näkymätön, mutta samalla välttämätön palvelu. Asiakkaan näkökulmasta tärkeimpiä asioita ovat veden laatu (sen puhtaus ja turvallisuus), veden toimitusvarmuus ja hinta.

Perusmaksulla katetaan vesiverkoston käyttö- ja ylläpitokustannuksia

Lain mukaan vesihuoltolaitoksen tulee periä asiakkailtaan veden ja jäteveden käyttömaksua. Maksujen suuruus perustuu kiinteistön käyttämän veden sekä poisjohdettavan jäteveden määrään.

Perusmaksu on kiinteistökohtainen, vesimittarin koon mukaan määräytyvä maksu. Tällä maksulla katetaan kiinteitä kuluja mm. vesihuoltoverkoston käyttö- ja ylläpitokustannuksia.

Maksujen tulee olla sen suuruiset, että ne kattavat kaikki vesihuollon kustannukset pitkällä aikavälillä, olivatpa ne jokapäiväisiä, toimintaan liittyviä menoja tai investointeihin liittyviä rahoituskuluja. Kustannukset voivat vaihdella eri laitosten välillä, sillä maksuihin vaikuttavat monet tekijät. Jyväskylässä mäkinen maasto ja kivinen maaperä nostavat kustannuksia, kun taas suuri laitoskoko alentaa niitä.

Veden hinnassa Jyväskylä sijoittuu koko maan vertailussa hieman keskitason yläpuolelle.

Vesihuolto on omaisuudenhallintaa

Harva tulee ajatelleeksi, että vesihuoltolaitos hallinnoi valtavaa määrää vesihuolto-omaisuutta: vedentuotantolaitoksia, vesi- ja jätevesiverkostoja, pumppaamoita, jätevedenpuhdistuslaitosta sekä muita laitteita ja rakennelmia lähes yhden miljardin euron arvosta. Jyväskylässä Alva ylläpitää yli 2140 kilometriä vesihuoltoverkostoa. Viitasaarella vastaava verkostopituus on 178 kilometriä. Verkoston käyttöikä on rajallinen, joten sen ylläpito ja uusiminen ovat välttämättömiä.

Jotta voimme turvata asiakkaidemme veden laadun ja toimitusvarmuuden, Alva investoi vuosittain 15 miljoonaa euroa vesihuollon parantamiseen ja verkoston kunnon ylläpitämiseen. 1960–70-luvulla rakennettu osa vesi- ja jätevesiverkostosta alkaa tulla käyttöikänsä päähän ja saneeraustarve lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Esimerkkeinä suurista hankkeista ovat Viitaniemen veden tuotantolaitoksen uudelleenrakentaminen sekä Harjun ylävesisäiliön korvaaminen uudella.

Mitä järjestelmällisemmin ja pitkäjänteisemmin vesihuollon omaisuutta hoidamme, sitä paremmasta vesihuollosta asiakkaamme nauttivat ja sitä hallitummin vaikutamme veden hintaan.

Häiriötöntä vesihuoltoa ei ole

Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on toimittaa puhdasta vettä, siirtää syntynyt jätevesi pois ja puhdistaa se ennen luontoon palauttamista. Palveluiden häiriöttömyys edellyttää varautumista ja riskien minimointia. Nykyisessä maailmantilanteessa vesihuollon turvaaminen sabotaasi- ja vaikuttamisyrityksiltä, häiriötilanneharjoittelu, fyysinen suojaaminen ja tietoturvallisuuden parantaminen aiheuttavat kustannuksia aiempaa enemmän. Nekin sisältyvät veden hintaan.

Kaikesta varautumisesta ja monenlaisten riskien minimoinnista huolimatta täysin häiriöttömäksi vesihuoltoa ei kuitenkaan koskaan saada. Niinpä vesihuoltolaitoksen tehtävä on häiriön sattuessa toimia mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, että asiakkaillemme aiheutunut haitta saadaan minimoitua.