Asunto Oy Vaasankatu 31 vaihtoi lämmitysratkaisunsa muutama vuosi sitten. Taloyhtiö siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön. Päätös maalämpöön siirtymisestä tehtiin vuonna 2020, jolloin valtio tarjosi hankkeelle investointitukea. Kylmä talvi 2023-2024 kuitenkin osoitti, että ratkaisu oli alimitoitettu, ja kahden vuoden maalämpökokeilun jälkeen yhtiö liittyy takaisin kaukolämpöverkkoon osana hybridilämmitysratkaisua. Maalämpökokeilussa meni moni asia pieleen. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Tuisku kertoo, mitä oikein tapahtui.
As Oy Vaasankatu 31 on vuonna 1962 rakennettu kerrostaloyhtiö. Kiinteistöön kuuluu 32 asuinhuoneistoa sekä yksi liikehuoneisto. Vuosikymmenten ajan yhtiön lämmitysratkaisuna toimi kaukolämpö, myöhemmin poistoilmalämpöpumppuun yhdistettynä.
– Maalämpöön siirtymistämme vauhditti aikanaan yleinen energiapoliittinen tilanne. Arvelimme, että turpeen hinnan nousun myötä kaukolämmön hinta tulisi nousemaan merkittävästi. Totta kai tavoittelimme maalämpöön siirtymisessä myös säästöjä asumiskustannuksissa. Toisin kävi. Yhtiön sähkön kulutus kuusinkertaistui ja viime talven pitkillä pakkasviikoilla asunnoissa paleltiin. Keskeltä huoneita metrin korkeudelta mitattuna lämpimimmät huoneet meillä olivat 17-asteisia, kylmimmät 15-asteisia, muistelee taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Tuisku.
Puolueettomalla asiantuntijalla olisi ollut taitoa kyseenalaistaa laskelmat
Yhtiö sai urakkatarjoukset kolmelta eri maalämpötoimittajalta ja maalämmön suunnittelufirman edustaja kävi esittelemässä ratkaisua taloyhtiön hallitukselle. Kauppaa argumentointiin edullisena investointina lyhyellä takaisinmaksuajalla. Jopa säästöjä luvattiin.
Myöhemmin osoittautui, että maalämpöpumppukenttä ja -laitteisto olivat alimitoitettuja yhtiön lämmitystarpeisiin.
– Taloyhtiöllemme oli tehty laskelmat, mutta hyötysuhteista meille ei kerrottu sen tarkemmin. Kun taloyhtiön osakkailla ei ollut maalämpöosaamista, myyntimies sai myytyä ratkaisun hienoilla lukemilla. Saatujen lukujen kyseenalaistamiseen meillä ei ollut riittävää ammattitaitoa, vaikka maalämmön suunnitelleen yhtiön asiantuntija esitteli kyllä muiden vastaavan tyyppisten kohteiden laskelmia. Jälkiviisaasti voidaan todeta, että meidän olisi pitänyt käyttää täysin ulkopuolista, puolueetonta asiantuntijaa, kertaa Mika Tuisku.
Alitehoinen kaivokenttä ja kaivojen riittämätön syvyys yllättivät
Tontille porattiin maksimimäärä eli neljä maalämpökaivoa ja yhtiölle esiteltiin laskelmat kaivokentän tuottamasta lämmöstä. Virheeksi osoittautui kuitenkin se, ettei kaivojen syvyys riittänyt suuren kerrostaloyhtiön lämmitystarpeisiin.
– Kun asia oli jo yhtiökokouksessa käsitelty ja urakoitsija oli valittu, suunnittelutoimisto ja urakoitsija jäivät vielä paikan päälle. Muistan kysyneeni heiltä, riittääkö tämä ratkaisu meille lämmön tuotantoon? Sain vastaukseksi ”Pitäisi riittää.” Se kalskahti oudolta omaan korvaani. Jälkikäteen sitten selvisi, että meidän olisi kannattanut investoida nykyistä syvempiin kaivoihin, mutta se olisi maksanut 50.000-100.000 euroa lisää ja päätöskin oli jo tehty, Mika Tuisku kertoo.
Maalämpöpumpuilla on teknistä käyttöikää noin 10 vuotta. Tuisku arvelee, että nykyisellä pumppujen käytöllä ne eivät tule kestämään kymmentä vuotta.
– Meillä on alitehoinen kaivokenttä. Kylminä kausina pumput huutavat ja niistä otetaan maksimit irti, mikä tulee lyhentämään jokaisen pumpun käyttöikää. Yhden pumpun hinta on noin kymppitonni, joten takaisinmaksuaika on ihan jotain muuta kuin mitä meille aikanaan esitettiin.
Puuttuvat loppupiirustukset hankaloittavat hybridiin siirtymistä
Isoksi virheeksi osoittautui myös se, että suunnittelun tehnyt yritys toimi myös työn valvojana.
– Suunnittelufirma suunnitteli ja urakoitsija hoiti hommat huonosti kaupungin suuntaan. Valvojan olisi pitänyt katsoa urakoitsijan perään, mutta hän jätti työnsä tekemättä. Valvontaosuus sisälsi laskua 100 työtunnin edestä, mutta ensimmäistäkään valvontapöytäkirjaa emme ole saaneet. Suunnitelman paikkansapitävyyttä ei voida nyt todentaa, eikä meillä edelleenkään ole loppupiirustuksia, Tuisku toteaa.
Loppupiirustusten puute haastaa mm. LVI-suunnittelua, jotta saadaan selville, miten nykyinen maalämpöjärjestelmä saadaan parhaiten toimimaan hybridinä kaukolämmön kanssa.
Urakoitsijana toiminut yritys on sittemmin mennyt konkurssiin.
Vinkit taloyhtiöille
Mika Tuisku antaa vinkit muille taloyhtiöille, jotta niissä voidaan välttää samat karikot, joissa As Oy Vaasankatu 31 on joutunut luovimaan.
- Miettikää kaksi kertaa, onko maalämpö juuri teidän yhtiössänne järkevä ratkaisu vai ei.
- Hankkikaa heti alkuvaiheessa avuksenne puolueeton, ulkopuolinen asiantuntija, joka on alan ammattilainen. Älkää uskoko myyntimiesten puheisiin. Jos kyseessä on suuri ja vanha taloyhtiö, ensimmäisenä ei kannata katsoa hintaa.
- Huolehtikaa, että suunnittelu, valvonta ja urakointi tulevat eri toimistoista tai eri henkilöiltä.
As Oy Vaasankatu 31 palaa kaukolämpöön kesäkuussa pidetyn yhtiökokouksen mukaisesti ennen seuraavaa lämmityskautta. Sen jälkeen taloyhtiön lämmitys hoituu hybridinä: kaukolämmön, maalämmön ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmällä.
Alvan kaukolämpö
Alvan tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä, joten investoimme polttamattomaan energiantuotantoon. Jyväskylän Seudun Puhdistamon alueelle rakennetaan lämpöpumppulaitos, jolla tuotetaan puhdistetusta jätevedestä kaukolämpöä. Lisäksi Rauhalahteen rakennetaan kahden sähkökattilan laitos sekä lämpöä varastoiva kaukolämpöakku.
Lämpöpumppulaitos, sähkökattilat ja kaukolämpöakku tulevat käyttöön vuoden 2026 aikana.
Kaukolämmön hintavertailussa Alvan kaukolämpö on suurissa kerrostaloissa toiseksi edullisinta, kun vertaillaan vastaavan kokoisia energiayhtiöitä. (Lähde: Energiateollisuuden tilasto, tammikuu 2024). Lue lisää sivuiltamme.