Tämä blogikirjoitus on julkaistu 2.7.2024 Energiakaupungit ry:n juttusarjassa, jossa jäsenyhtiöiden asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista ja kiinnostavista energia-alan ilmiöistä ja teemoista.
Mihin kaukolämpö vaikuttaa? Miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut, vaikka asuisi maalämmöllä lämpiävässä talossa? Mietitäänpä hetki pienen perheen päivittäistä arkea kaupungissa. Äiti asuu kerrostaloasunnossa kouluikäisen lapsensa kanssa. Tammikuisena aamuna he heräävät asunnostaan, joka lämpiää kaukolämmöllä. Kotoa lapsi suuntaa kouluun ja äiti toimistoon, molemmat kaukolämmitteisiä rakennuksia. Iltapäivällä lapsen uintiharrastus vie hänet treeneihin kaukolämmöllä lämmitettyyn uimahalliin. Äiti poikkeaa kotimatkallaan kaupoilla ja kirjastossa, joiden lämmitys toteutuu myös kaukolämmöllä. Keskustassa kulkiessa ei tarvitse liukastella, sillä kävelykatu pidetään sulana kaukolämmön paluuveden avulla. Illalla lapsi satuttaa kätensä, ja apua on lähdettävä hakemaan kaukolämmitteisestä sairaalasta.
Vastuullinen kaukolämpö edistää kestävää kehitystä
Suurin osa kiinteistöistä kaupunkialueella, myös useat julkiset rakennukset, lämpiävät kaukolämmöllä. Näissä tiloissa opiskellaan ja harrastetaan, tehdään töitä ja saadaan apua. Julkisten tilojen lämmittämisessä on vastuu, jota kantavat paikalliset kaupunkienergiayhtiöt.
Lämpöliiketoiminnan vastuullisuus ei ole ohut mainoslause. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen ohjaa liiketoimintaa osaltaan vastuulliseen suuntaan. Keskustelut kääntyvät usein ympäristövastuuseen, ja alalla onkin tapahtunut huima positiivinen kehitys sen suhteen. Esimerkiksi vuonna 2019 Alvan kaukolämmöstä hiilineutraalisti tuotettiin 47 %, kun vuonna 2023 puupolttoaineilla tuotetun lämmön osuus oli jo 73 %. Hiilineutraalin lämmöntuotannon osuus on siis neljässä vuodessa noussut Jyväskylässä 26 prosenttiyksikköä. Matkalla hiilineutraalisuuteen on tärkeää kuitenkin huomioida kestävän kehityksen muutkin näkökulmat ekologisen kestävyyden lisäksi: taloudellinen sekä sosiaalinen kestävyys.
Kaukolämpöverkko mahdollistaa hukkalämpöjen hyödyntämisen
Kaukolämmön roolista puhuttaessa ei ole kyse vain asuintilojen lämmityksestä, vaikka niiden osuus oleellinen onkin. Tämä lämmitysmuoto kattaa monipuolisesti yhteiskunnan eri toimintoihin tarvittavia tiloja. Kaukolämpö kulkeutuu sujuvasti maanalaisissa putkissa, ja sen toimitusvarmuutta valvotaan kellon ympäri. Lämpöyhtiöissä ylläpidetään infraa ja tuotantolaitoksia niin hyvässä kunnossa, että toimitushäiriöitä tapahtuu vain harvoin. Esimerkiksi Alvan päätuotantolaitosten käytettävyys vuonna 2023 oli 99,16 %, mikä on erinomainen suoritus ja kertoo pitkäjänteisestä ja huolellisesta toiminnasta häiriötilanteiden välttämiseksi.
Koska lämpö siirretään tuotantolaitokselta käyttökohteeseen kuuman veden välityksellä, kaukolämpöverkko mahdollistaa myös erilaisten hukkalämpöjen laajan hyödyntämisen tavalla, joka ilman tätä kriittistä infraa ei olisi lainkaan mahdollinen. Viime aikoina uutisoituja esimerkkejä ovat mm. datakeskusten jäähdytyksestä saatavan lämmön tai puhdistetun jäteveden sisältämän lämmön hyödyntäminen. Myös uudenlaiset teollisuuskohteet, kuten vihreän vedyn tuotantolaitokset, voivat ohjata hukkalämpönsä hyötykäyttöön kaukolämpöverkon välityksellä.
Kaukolämpö sähkömarkkinoiden tasapainottajana
Sähkömarkkinan voimakas heilahtelu on viime vuosina ollut hyvin näkyvää, ja onkin syytä muistaa, että kaukolämmöllä on sähkömarkkinaa tasapainottava vaikutus. Sähkökattiloilla voidaan tuottaa sähköstä lämpöä silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa mm. erityisen tuulisina jaksoina. Kun tuotettu lämpö vielä varastoidaan kaukolämpöakkuun ja puretaan sieltä tarpeen mukaan lämpöverkkoon, saadaan osaltaan ratkaistua säästä riippuvaisen tarjonnan ja kulutustarpeen aiheuttaman kysynnän kohtaamisen ongelmaa. Samalla voidaan kokonaisuudessaan vähentää polttoainekäyttöä kaukolämmöntuotannossa.
Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto polttoon perustuvilla CHP-laitoksilla (combined heat and power) puolestaan tuottaa yhteiskunnan kipeästi tarvitsemaa sähköä eniten kirpeän pakkasen talvijaksoina, kun sähkönkulutus on huipussaan. Eli hetkinä, jolloin esimerkiksi maalämpöä hyödyntävissä kohteissa tarvitaan eniten sähköä. Tällöin kaukolämmön piirissä olevien kiinteistöjen lämmittäminen ei kasvata sähkönkulutuspiikkejä, vaan auttaa osaltaan vastaamaan kasvaneeseen sähkön kysyntään. Näin voidaan edesauttaa sähkön riittävyyttä kohteisiin, joissa sitä tarvitaan.
Kestävyysnäkökulmasta oleellista on myös lämmön hinta. Kaukolämmön hintaan vaikuttaa useita tekijöitä, joista oleellisimpina tuotanto- ja siirtopaletin investointikulut, laitosten ja kaukolämpöverkon käytön ja kunnossapidon kulut sekä energianlähteen kustannukset. Näiden kulujen osuuksien keskinäinen suhde vaihtelee tuotantolaitostyypin mukaan, mutta kaikille on yhteistä pitkät investointien takaisinmaksuajat. Tuotantolaitokset ja infra rakennetaan pitkän aikavälin toimintajaksoa varten, minkä vuoksi kaikki investoinnit on huolella suunniteltu ja punnittu, käyttötarve ja toimintaympäristö huomioiden, tulevan kehityksen arviointia unohtamatta.
Energiapoliittisesta ohjauksesta ennakoitavaa ja kauaskantoista
Energiapolitiikalla voidaan ohjata lämmityksen toteutustapojen suuntaa, ja se vaikuttaa myös kaukolämmön kustannuksiin. Kun lämmitys pohjautuu pääasiassa polttoon perustuvaan lämmöntuotantoon, polttoaineiden valmisteverotuksen avulla voidaan osaltaan ohjata käytettävien polttoaineiden valintaa. Toinen polttoainevalintaan merkittävästi vaikuttava tekijä on fossiilisten polttoaineiden päästökauppamaksut. Päästökauppa ja valmisteverotus ovat ohjanneet lämmöntuottajia kehittämään vanhoja CHP-laitoksiaan suuntaan, joka mahdollistaa täysimääräiseen puun käyttöön siirtymisen. Tämä muutos on merkittävä, ja vaikuttaa laitosten toiminnan lisäksi kiinteiden polttoaineiden toimialaan kokonaisuudessaan. Näkyvä esimerkki löytyy turvetuotannosta, joka on kutistunut paljon ennakoitua nopeammin.
Poliittisilla päätöksillä on ollut merkittävä taloudellisen ajurin rooli lämmöntuotannon investoinneissa. Sähkön valmisteverotusta muutettiin vuoden 2021 alusta lähtien, mikä laski tuotannon muuttuvia kustannuksia kaukolämpöverkkoon kytkettyjen lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden osalta. Poliittinen ohjaus toimi, ja useat energiayhtiöt ovat investoineet tai ovat aikeissa investoida näihin sähkönkulutukseen perustuviin tuotantomuotoihin. Hyvä niin, kuten aiemmin kuvasin, ne tasapainottavat osaltaan myös sähkömarkkinaa.
Lämpötoimialan näkökulmasta on selvää, että lämmöntuotantoa ohjataan yhä pienempien ympäristövaikutusten suuntaan. Samalla on otettava huomioon kokonaisuus: investoinnit tehdään vuosikymmeniksi, ja ne toteutetaan, jotta yhteiskunnan tarvitsema lämpö voidaan tuottaa. Ei ole taloudellisesti eikä sosiaalisesti kestävää, jos poliittinen ohjaus johtaa lämpöalan investointien teknistä käyttöikää ja taloudellisesti suunniteltua pitoaikaa merkittävästi nopeampiin alasajoihin. Kokonaisuuden kannalta olisi yhteiskunnalle hyödyksi, että energiapoliittinen ohjaus olisi ennakoitavaa ja kauaskatseista. Tällöin uusista investoinneista päätettäessä voitaisiin tarkemmin arvioida mm. energiaverotuksen vaikutuksia, ja lopputuloksena yhteiskunnan lämmitys saataisiin toteutettua mahdollisimman kestävällä tavalla.
On koko yhteiskunnan etu, että poliittinen ohjaus ei ole poukkoilevaa, tai käännä toimialan suuntaviivoja liian jyrkässä kurssissa olemassa olevaa kapasiteettia rapauttavaan suuntaan. Energiapolitiikassa tulisi huomioida kokonaiskuva: ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, jolla kaikki tarvittava lämpö ja sähkö voitaisiin tuottaa. Ympärivuotisesti toimintavarma, ympäristöystävällinen ja kustannustehokas energiajärjestelmä tarvitsee erilaisia osia toimiakseen, ja kaukolämpöverkot ovat tärkeässä roolissa useiden näiden osasten yhdistämisessä.
Paula Perälä
energialiiketoiminnan erityisasiantuntija
Alva-yhtiöt Oy