Keljonlahden voimalaitoksessa suoritetut biopolttoainetestit on saatu onnistuneesti päätökseen. Testien aikana laitosta ajettiin historiallisesti ensimmäisen kerran täydellä teholla 100 %:sti biopolttoaineella. Koeajosta saadun datan avulla yhtiö on saavuttamassa teknisen valmiuden täysin hiilineutraaliin energiantuotantoon ennen tavoiteaikaansa.    

Suomi pyrkii hallitusohjelman (2019) mukaisesti olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Mikäli tavoitteeseen päästään, Suomesta tulee ensimmäinen fossiilivapaa teollisuusyhteiskunta maailmassa. Merkittävimmät muutospaineet kohdistuvat energian tuotantoon ja kulutukseen. Myös Alva on asettanut omat tavoiteaikansa, jotka sijoittuvat valtakunnallisten vuosilukujen edelle. Tekninen valmius hiilineutraaliin energiatuotantoon saavutettaneen vuoteen 2026 mennessä. Koko yhtiön tavoitteena on toimia hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä.  

Energiantuotannossa keskeisimmät muutokset tarkoittavat fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla biopolttoaineilla sekä investoimista polttamattomaan teknologiaan. Muita Alvan jo käytössä olevia toimia kohti hiilineutraaliutta ovat kaukolämmön kysyntäjousto, hukkalämpöjen talteenotto ja kaukolämpöverkon kaksisuuntaisuus.

Bio-osuutta nostettiin asteittain

Teknisen valmiuden osalta Alva on tavoitteensa puolivälissä, koska yhtiön Rauhanlahden voimalaitos kykenee jo nyt toimimaan 100 %:sti puupolttoaineella. Onnistuneen konversion jälkeen (ja osin jo sen aikana) katseet käännettiin Keljonlahden voimalaitoksen suuntaan. 

Päijänteen Keljonlahdesta nimensä saanut voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 2010. Alkuun sitä käytettiin 70 %:sti turpeella, 30 % puulla. Ajan myötä suhde kääntyi päinvastaiseksi, ja tavoitteena on nyt korvata loputkin turpeet puulla.

– Keväällä 2023 tehtyjen testien tarkoituksena ei suinkaan ollut täyttää pesää hakkeella ja katsoa, kuinka käy, vaan bio-osuutta nostettiin asteittain, kertoo tuotantojohtaja Alex Schreckenbach Alvalta.

Historiallinen päivä

Testien tavoitteena oli Schreckenbachin mukaan selvittää, kuinka paljon kattilan maksimitehosta joudutaan tinkimään siirryttäessä puhtaasti uusiutuviin polttoaineisiin. Samalla tutkittiin, kuinka laitos käyttäytyy, kun polttoainesuhdetta muutetaan alkuperäisestä. Tavoitteena oli myös saada selville, mitä vaatimuksia 100%:sti biopohjainen tuotanto asettaa polttoaineen laadulle. Tarkastelussa oli lähinnä puun sisältämä kosteus.  

– Haasteena on se, että kun turpeen määrää vähennetään ja korvataan se uusiutuvalla polttoaineella, laitoksesta ei enää saada alkuperäisiä maksimitehoja irti. Käytännössä laitoksen tuotantokapasiteetti laskee, toteaa Schreckenbach. 

Kysymys ei siis Schreckenbachin mukaan ollut siitä, pystytäänkö laitoksessa käyttämään energialähteenä täysin uusiutuvaa polttoainetta. Se kyllä on mahdollista. Tarkoitus oli selvittää, kuinka suuriin tehoihin biopolttoaineella päästään siten, ettei laitos kärsi pitkälläkään aikajänteellä teknisen käyttöiän ja käytettävyyden suhteen. Testien aikana Keljonlahden voimalaitos kävi historiallisesti ensimmäisen kerran täydellä teholla 100%:sti uusiutuvalla polttoaineella. 

Arvokasta dataa

Reilun viikon kestäneet testit sujuivat Schreckenbachin mukaan reilusti yli odotusten. 

– Saimme kerättyä arvokasta dataa muun muassa kattilakäyttäytymisestä polttoainesuhdetta muutettaessa. Se auttaa meitä määrittelemään turvalliset tehomäärät, joissa tulemme pysyttelemään, kun siirrymme kokonaan uusiutuviin polttoaineisiin. Testeissä korostui myös puun kosteuden merkitys: muutokset tulevat edellyttämään vahvaa panostamista polttoaineen laatuun.

Data tullaan analysoimaan kevään aikana, mutta jo nyt Schreckenbachin mukaan voidaan sanoa, että Alvan kapasiteetti kehittää keinoja hiilineutraaliin energiatuotantoon on korkealla tasolla. Testit osoittivat myös, että tavoitteen edellyttämät tekniset muutokset sekä investoinnit tulevat olemaan odotettua pienemmät.

– Se oli enemmän kuin toivottu tulos. Testit olivat muutenkin menestys; niiden toteuttaminen vaati suunnittelua ja valmistelua yli organisaatiorajojen. Kiitokset projektiin sitoutuneelle henkilöstölle niin tuotannon kuin polttoainehankinnankin puolella. Testit saatiin maaliin odotettua paremmin tuloksin ja vielä aikataulua edellä, joten kyllä, tämä oli aika iso ja hieno juttu! kiteyttää Schreckenbach.