Taloyhtiö teetti vertailun harkitessaan vaihtoa kaukolämmöstä maalämpöön. Aiemmin lähes varmalta tuntunut vaihto kumottiin laskelmien perusteella. Merkittävimmät kaukolämpöä puoltavat tekijät olivat sen maltilliset kokonaiskustannukset verrattuna maalämmön elinkaari- ja ennakoitavuuskuluihin.
Jyväskyläläinen kerrostaloyhtiö As Oy Sammonkatu 3 on rakennettu vuonna 1962. Kiinteistöön kuuluu lisäksi autotalleja, varastotiloja sekä liiketila kivijalassa. Kaukolämpö on ollut yhtiön lämmitysratkaisu jo vuosikymmeniä. Lisäksi käytössä on ollut jo vuosia poistoilmalämpöpumppu (PILP) sekä niin sanottu jäteveden veden lämmöntalteenotto (VLTO).
Vuonna 2020 taloyhtiössä aktivoiduttiin keskustelemaan vaihtoehtoisista lämmitysratkaisuista. Melko pian keskustelu kiteytyi maalämmön ympärille johtuen sen maineesta matalakuluisena ja ekologisena vaihtoehtona. Myös asuinmukavuutta korostettiin.
– Ensisijaiset tavoitteemme olivat lämmityskustannusten säästö sekä asuinmukavuuden parantaminen. Lähes puolet lämmityskustannuksistamme koostui kaukolämmön perusmaksuista, vaikka PIPL ja VLTO osaltaan vähentävätkin kaukolämmön tarvetta, kertoo Sammonkatu 3:n taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kalle Lahtinen.
Kumppanina puolueeton ja asiantunteva Alva
Vaihtosuunnitelmat nousivat esiin Alvan kanssa muun yhteydenpidon lomassa. Alva yllättikin Lahtisen ja Sammonkatu 3:n väen positiivisesti. Olivathan mielikuvat energiayhtiöistä vahvasti kaupalliset.
– Olin yllättynyt alvalaisten neutraalista ja puolueettomasta suhtautumisesta Sammonkatu 3:n suunnitelmiin siirtyä maalämpöön. Tiukan puolustusmyynnin sijaan Alva osoitti välittömästi halunsa auttaa puolueettomasti ja faktoihin perustuen, Lahtinen kuvailee.
Taloyhtiölle tarjottiin vaihtoehtoisia näkökulmia ja laskelmia harkinnan tueksi. Laskelmissa otettiin huomioon esimerkiksi taloyhtiön rahoitusasema sekä lämmitysjärjestelmän elinkaarikustannukset. Kirjallinen analyysi sisälsi taloyhtiön hallitukselle hyödyllistä ja arvokasta vaihtoehtojen vertailua hyötyjen, mahdollisten haittojen ja lukujen valossa.
– Koko prosessia kannatteli objektiivinen ote sekä Alvan ulkopuolisen asiantuntijan näkemys, jolloin pystyimme pitämään lopputulemaa luotettavana. Yhteistyö Alvan kanssa oli sataprosenttisesti asiakaslähtöistä ja eteenpäin vievää tässäkin asiassa. Käytyämme laskelmat läpi ja verrattuamme niitä omiin tavoitteisiimme, taloyhtiön hallitus oli yksimielinen – vaihto kaukolämmöstä maalämpöön ei mahdollisesti olisikaan perusteltu. Prosessi vei yhteensä aikaa noin puoli vuotta, Lahtinen jatkaa.
Elinkaarikustannukset ratkaisivat
Sammonkatu 3:n päätöksenteon kulmakiveksi nousi elinkaarikustannusten rooli suhteessa takaisinmaksuun sekä muihin hyötyihin. Elinkaarikustannusten laskeminen kannattaa hoitaa huolella, jotta kaikki ajan saatossa kertyvät kustannukset tulevat mukaan tarkasteluun. Maalämmön kyseessä ollen merkittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi alkuinvestoinnin pääoma, ylläpito sekä perusmaksut, kuten liittymät. Vastaavasti kaukolämmön osalta valmis infrastruktuuri sekä korkea toimintavarmuus ovat merkittäviä jo olemassa olevia peruspilareita. Liittymismaksu verkkoon on pieni verrattuna järjestelmän pitkään käyttöikään.
– Yllättävin tekijä raportissa oli maalämmön takaisinmaksuaika, joka nousi vuosikymmeniin. Vastaavasti nykyinen lämmitysratkaisu osoittautui taloyhtiölle yllättävän kustannustehokkaaksi: PILP oli lähes maksettu ja VLTO 25 vuoden lainalla.
Elinkaarikustannuslaskelman mukaan maalämpöinvestointi olisi alkanut tuottamaan positiivista kassavirtaa taloyhtiölle vasta 46 vuoden kuluttua. Näin ollen maalämpöön siirtyminen päätettiin poistaa taloyhtiön niin sanotulta 5-vuotislistalta ja jatkaa nykyisellä kaukolämpö+pilp+vlto -ratkaisulla.
– Se osoittautui kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi ja on jo nyt tuottanut asumismukavuutta muun muassa uuden keskitetyn poistopuhaltimen ja sitä kautta paremman ilmanvaihdon ansiosta. Maalämpö itsessään ei olisi tuonut asumismukavuuteen enää uutta, Lahtinen jatkaa.
Sähkömarkkinoiden vaikutus Sammonkatu 3:n nykyiseen ratkaisuun
Elinkaarisuunnittelussa pohdinnan arvoisia ovat myös riskit. Esimerkiksi tekniikan mahdollinen pettäminen saattaa aiheuttaa perushuoltojen lisäksi korjauskuluja. Saako valitun toimittajan varaosia vielä kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua? Millaisiksi käyttökustannukset kasvavat mahdollisten energiakriisien nostaessa sähkön hintaa? – Sähkömarkkinoiden heilahtelut eivät vielä Sammonkatu 3:n harkintavaiheessa olleet yhtä merkittäviä kuten nyt. Erityisesti sähköllä toimivien lämpöratkaisujen kustannukset ovat sidoksissa tavalla tai toisella pörssisähköön, Lahtinen huomauttaa.
Lisätiedot aiheesta
Mirva Pietilä
Myyntipäällikkö, myynti ja markkinointi
0406232815
mirva.pietila@alva.fi
ARA tarjoaa taloyhtiöille jopa 6000 € tuen kaukolämpölaitteiston nykyaikaistamiseen
Taloyhtiöt voivat pian hakea ARA:n avustusta kaukolämpölaitteiston saneeraamiseen maksimissaan 90 asteiseen kaukolämpöveteen sopiviksi. Matalalämpöverkon avulla kaukolämpöä tuotetaan entistä hiilineutraalimmin ja monipuolisemmat uusiutuvat lämpöenergianlähteet saadaan hyödynnettyä tehokkaasti käyttöön. Kerrostalot voivat saada avustusta 6000 €, rivitalot 4000 € ja pientalot 2500 €.
Lämpölaitteiston uusimisessa ennakointi kannattaa
Ennakoinnilla saadaan varmuutta ja säästöä lämmitykseen. Suunniteltu lämpölaitteiston uusiminen vaikuttaa muun muassa asumismukavuuteen ja kustannuksiin.
Asiakastarina: Energiaoptimointi tuo merkittäviä säästöjä
Taloasema / Isännöinti Hurttia Oy:n Aapo Hurttia kertoo kokemuksistaan yhteistyöstä Alvan kanssa. Videolla Hurttia kertoo myös, millaisia hyötyjä ja etuja energiaoptimoinnista on taloyhtiöille.