Energiakriisi ja ilmastonmuutos –kaukolämpö tuo vakautta tähän päivään ja on valmis myös tulevaisuuden haasteisiin

Tuskin moni asia lienee puhuttanut viime aikoina niin paljon kuin sähkön hinnan nousu ja se, millä kukakin kiinteistönsä jatkossa lämmittää. Kaikki lämmitystavat ovat jollain tavoin kytköksissä sähköön – suora sähkölämmitys kokonaan, lämpöpumput osittain, eikä kaukolämpökään siirry kohteeseen ilman sähköä. Kaukolämmön riippuvuus sähköstä on kuitenkin vähäistä, ja suhde on pääasiassa kaukolämpöä hyödyttävä. Kaukolämmön tuotantotapa sekä kokonaiskustannukset kuluttajalle tekevät siitä tämän hetken vakaimman ja ennustettavimman lämmitysmuodon, joka on valmiina vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin.

Moni miettii tällä hetkellä kuumeisesti, mikä on järkevin tapa lämmittää kiinteistö. Tehtävä ei ole helppo, sillä ekologisten tekijöiden lisäksi vertailua on tehtävä monen muuttujan ja vaikeasti ennustettavan tekijän perusteella. Kohteen koon ja energiantarpeen lisäksi kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa lämmitysjärjestelmän investointikulut sekä käyttökustannukset.

Suomessa moni kiinteistö lämpenee perinteisesti suorasähköllä, öljyllä, kaasulla, puulla tai kaukolämmöllä ja viime aikoina enenevästi myös lämpöpumppuihin perustuvalla lämmitystekniikalla. Perinteisten lämmitysmuotojen kustannukset ovat nousseet koko 2000-luvun ja etenkin sähkön hinta pomppasi runsas vuosi sitten ennätyskorkeuksiin. Halvan sähkön aika Euroopassa on ohi ja Keski-Suomen Energiatoimiston energia-asiantuntija Jouni Järvisen mukaan näin on pysyvästi.

“On erittäin epätodennäköistä, että pääsisimme enää alle 10 sentin kilowattituntihintoihin. Yleinen arvio on, että sähkön hinta asettuu jatkossa keskieurooppalaisittain 20-30 sentin paikkeille. Paluuta entiseen ei siis enää ole, ja tämä vaikuttaa siihen, mikä lämmitystapa uudessa tilanteessa on järkevin”, Järvinen jatkaa.

Kustannusten suhteen vakain ja ennustettavin lämmitysmuoto tällä hetkellä on Järvisen mukaan kaukolämpö.

Suojaa ylettömiltä korotuspaineilta

Kaukolämmön hintaan vaikuttavat eniten sen tuotantokustannukset sekä verkoston ylläpito. Tuotantokustannuksiin vaikuttavat käytetty polttoaine ja sitä kautta verotus.

Energiayhtiö Alvan Jyväskylän keskustan pääverkon alueella tuottama kaukolämpö syntyy yhteistuotantovoimalaitoksissa sähköntuotannon yhteydessä. Mitä enemmän laitoksilla tuotetaan lämpöä, sitä enemmän syntyy sähköä. Sähköstä saadun, viime vuosia paremman tuoton avulla katetaan polttoaineiden hinnan nousu, mikä suojaa kaukolämpöä ylettömiltä korotuspaineilta.

Turvaa tuo myös biopohjaisten polttoaineiden käyttö. Uusiutuvien polttoaineiden osuus Alvalla oli vuonna 2021 jo liki 67 %. “Mikäli paikallisesti tuotetun puupohjaisen polttoaineen saatavuus pysyy hyvänä, myös lämmöntuotannon hinta pysyy tasaisena ja vakaana”, toteaa Järvinen.

Käytännössä kaukolämmön kokonaiskeskihinta vuonna 2021 oli noin 6 senttiä kilowattitunnilta. 

Kaukolämpö vs lämpöpumppuihin perustuva tekniikka

Entä pärjääkö kaukolämpö yhä suositummiksi nousseelle maalämmölle tai ilmavesilämpöpumpulle?

“Lämpöpumppuihin perustuvan tekniikan käyttö on edullista, mikäli sähkön hinta on edullinen”, toteaa Järvinen.

Maalämpöpumppu kuluttaa hyötysuhteesta riippuen sähköä keskimärin kolmas- tai neljäsosan siitä, mitä kulutus olisi suoralla sähkölämmityksellä. Erittäin kovilla pakkasilla pumppuja täytyy myös avittaa muilla lämmitystavoilla, ja monesti se tehdään sähköllä tai öljyllä.

“Mikäli sähkön hinta on alle 10 senttiä kilowattitunnilta, saattaa pumpputekniikka olla taloudellisin vaihtoehto esimerkiksi korvattaessa öljylämmitys. Lähestyttäessä 30 senttiä tilanne muuttuu ja lämpöpumppujen kannattavuus heikkenee olennaisesti verrattuna kaukolämpöön”, Järvinen jatkaa.

Laskelmiin vaikuttavat Järvisen mukaan kulutuksen ja energian hinnan lisäksi myös investointikustannukset. Noin 30 huoneistoa käsittävässä kerrostalossa maalämmön perustamiskustannukset ovat noin kymmenkertaiset verrattuna kaukolämpöliittymään. Omakotitalossa maalämmön investointikustannukset ovat noin 24 000 – 28 000 euroa kaukolämpöinvestoinnin jäädessä noin 7000 – 9000 euroon.

Mietittäessä lämmitysmuodon vaihtoa tai uuden kiinteistön lämmitysratkaisua tietoa kannattaa kerätä päätöksenteon tueksi mahdollisimman monesta eri lähteestä.

Ainutlaatuinen kaukolämpöverkko – aina valmiina tulevaisuuteen

Kaukolämmöllä on Suomessa pitkä historia. Sitä on käytetty 1950-luvulta lähtien ja se on kasvanut Suomen yleisimmäksi lämmitysmuodoksi. Verkko löytyy tällä hetkellä kaikkiaan 166 kunnasta ja sen käyttö on jatkuvassa kasvussa.

Kaukolämmön suosiota on kasvattanut edullisten investointikustannusten ja käyttöhintojen lisäksi lämmitysmuodon helppous; verkkoon liittymisen jälkeen lämmön toimituksesta ja huoltotöistä ei tarvitse huolehtia ja lämmön toimitusvarmuus on lähes 100 prosenttia.

“Kaukolämpöverkostomme on ainutlaatuinen, kattava ja se tunnetaan perinpohjin. Kokemusta on kertynyt pitkältä ajalta ja verkostosta on pidetty hyvää huolta”, kertoo Järvinen.

Eikä suotta – kaukolämpö omaa pitkät perinteet, mutta se on vahvasti tämän päivän ja vielä enemmän myös tulevaisuuden lämpöratkaisu, joka on on historiansa aikana osoittanut kestävänsä myös suhdannevaihtelut.

“Tulevaisuus perustuu polttamattomaan lämmöntuotantoon, uusiutuvia energiantuotantomuotoja entistä paremmin hyödyntävään matalalämpöverkkoon sekä hukkalämmön hyötykäyttöön, jolloin lämmöntuotannosta tulee hajautettua ja yritysasiakas voi toimia kaukolämmön ostamisen lisäksi myös kaukolämmön tuottajana”, kiteyttää Järvinen.

Ja mikä parasta, kaukolämpöverkko on valmis tähän kaikkeen. Myös Alvalla ilmastotavoitteet ja asiakkaiden toiveet ohjaavat toimintaa kohti hiilineutraaliutta. Lue osoitteesta www.alva.fi/hiilineutraaliksi-2030 toimenpiteistä, joita Alva toteuttaa jo nyt matkalla kohti hiilineutraalia lämmöntuotantoa

Keski-Suomen Energiatoimisto on yksi Euroopan 380 alueellisesta energiatoimistosta, joiden tavoitteena on edistää alueellaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä.