Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät 2022 järjestettiin Vaasassa muutama viikko sitten. Minulla oli ilo olla yksi päivien monista puhujista, aiheena Hiilijalanjälki vesihuollossa. Alva totta tosiaan teki merkittävän tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Se ei ole mikään pikkutavoite, vaan merkittävä ponnistus kaiken päivittäisen toimintamme keskellä. Hiilineutraaliustavoitteemme vaatii panosta aivan jokaiselta yhtiön työntekijältä. Kyllä, ihan jokaiselta.
Teimme uuden hiilijalanjälkilaskurimme siitä lähtökohdasta, että voimme hyödyntää sitä jatkossa koko organisaatiossamme. Pystymme lohkaisemaan laskurista tuloksia monesta eri näkökulmasta. Voimme tarkastella pelkästään suoria tai epäsuoria päästöjä, tai vaikkapa tuotealueita. Vesihuoltopäivillä kuultiin useita aiheeseen liittyviä ja aihetta täydentäviä puheenvuoroja. Laskentamenetelmiäkin on useita. Alvan laskuri on laadittu ISO-standardin mukaisesti ja se on ulkopuolisen toimijan verifioima. ISO-standardi antaa avoimen ja yksityiskohtaisen lähestymiskulman laskentaan.
Alvan vesihuollossa yli puolet päästöistä tulee ostetusta energiasta. Energiatehokkuustoimet tulevat olemaan suurin potentiaali Alvan vesihuollon ilmastotyössä. Toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja on maanrakentaminen. Siinä on huomioitu työkoneiden käyttö per kaivettu ojametri. Autojen ja varavoimakoneiden polttoaineet sekä jätteiden hiilijalanjälki ovat suhteessa huomattavasti pienemmät kahteen edelliseen verrattuna, mutta eivät ne ole yhtään vähäpätöisempiä.
Filosofisesti muuten pohdin tuota vuotta 2030 ja tavoitettamme olla hiilineutraali. Mitä sitten tapahtuu? Onko maailma silloin saatu valmiiksi? Ei toki. Ensin toteutetaan hiilijalanjäljen tulosten pohjalta suunniteltuja toimenpiteitä eli niitä, joilla hiilineutraalius saavutetaan ja sen jälkeen alkaa uusi työ. Työ, jolla saadaan pidettyä ne hiilidioksidiekvivalenttitonnit nollassa.
Sallamari Piispanen
Ympäristöasiantuntija
Alva-yhtiöt Oy
Twitter
LinkedIn