Jokin aika sitten annoin toimittajalle haastattelua Alvan ilmastonmuutostavoitteista. Kerroin, että Alva tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Toimittaja napautti lisäkysymyksen:
Mikä on syynä tuohon tavoitteeseen?
Piti oikein hetki miettiä, että tosiaan – mikä? Sekö, että yhtiö pystyisi nousevien päästökustannusten maailmassa tulouttamaan mahdollisimman paljon omistajalleen? Vai se, että Alvan yrityskuva säilyisi hyvänä?
Olen koko työurani ollut tavalla tai toisella tekemisissä liiketoiminnan ja ympäristövastuun yhteensovittamisessa. Alussa 1990-luvulla ympäristöasioiden saaminen mukaan yritysten liiketoimintaan oli narulla työntämistä. Nuorena konsulttina törmäsin toistuvasti viisikymppisiin johtajiin, jotka pitivät ympäristöasioita välttämättömänä pahana eikä ilmastonmuutos ollut vielä yhteistä todellisuutta. Puhuttiin, että tulevaisuudessa kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöystävällisyydestä, mutta todisteita kukkaron nyörien vihertymisestä laajemmin ei ollut.
2000-luvulla raha alkoi oikeasti ohjaamaan yritysten toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Ohjauskeinojen eli verojen ja päästömaksujen merkitys esimerkiksi energiantuotannon kustannuksissa alkoi nousta. Kuluttajien arvostukset muuttuivat hiljalleen, mutta usein lähinnä puheiden tasolla. Harvalukuinen oli se joukko, joka oikeasti teki valintoja ympäristökriteereillä.
Oma tuntumani on, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut merkittävä käänne. Tunnistan itsessäni ja kollegoissani arvojen muutoksen. Ilmastonmuutoksen olemassaoloa ei kukaan varteenotettava taho kiistä. Meillä alkaa olla jo omakohtaistakin kokemusta hiihtokelien harventumisesta. Yhä useampi yritysasiakas on valmis maksamaan hieman enemmän ympäristöystävällisestä ratkaisusta. Myös monelle kuluttajalle ja rahoittajalle ympäristökysymykset ovat nykyään ratkaisevia. Taloudellinen tulos ja ympäristöystävällisyys lyövät yhä useammin kättä.
Kysyntäjousto, lämmön varastointi, geolämpö, hukkalämpöjen hyödyntäminen ja lämmityksen hybridiratkaisut ovat arkipäivää Alvan asiantuntijoille. On yksinkertaisesti oikein ja Alvan arvojen mukaista kantaa oma osansa vastuusta ja muuttaa lämmöntuotanto päästöttömäksi.
Niinpä tämän päivän viisikymppisenä johtajana olikin lopulta helppoa vastata hiilettömyystavoitteen syyksi yksinkertaisesti: ”Ilmastonmuutos.”
Teki myös mieli kysyä vastakysymys:
Mitä muita syitä enää tarvitaan?
Tuomo Kantola
toimitusjohtaja, Alva-yhtiöt Oy
Alvan toimet ilmastonmuutosta vastaan
Hiilineutraaliustavoitteemme on kunnianhimoinen mutta välttämätön. Lue lisää, millaisin eri keinoin lähestymme tavoitettamme.
Hiilijalanjäljen pienentäminen on kaikkien asia
Toimiva hiilijalanjälkilaskenta on tärkeässä roolissa kulkiessamme kohti hiilineutraaliutta. Alvan energiantuotannossa asiantuntijana työskentelevä Sallamari Piispanen on ollut kehittämässä konsernimme hiilijalanjälkilaskuria ja kertoo blogissaan, mitä kaikkea laskennassa huomioidaan.
Tuotannon ominaispäästöt vähentyneet huimasti
Energiantuotantomme ominaispäästöt ovat olleet laskussa jo vuosia. Tänä vuonna päästöjen väheneminen on ollut erityisen voimakasta. Energiapäällikkömme Petri Rantakokko kertoo blogissaan, miten jatkuva laskusuunta on saatu pidettyä yllä.