Miten omaisuudenhallinta kehittyy meillä ja maailmalla

Tämä kirjoitus, ”Miten omaisuudenhallinta kehittyy meillä ja maailmalla”, on viides osa blogikirjoitussarjaa, joka perustuu Executive MBA -opinnäytetyöhöni ”Tavoitteita Suomen vesihuollolle omaisuudenhallinnan näkökulmasta”. 

Olen muutamia vuosia seurannut aktiivisesti omaisuudenhallinnan kehittymistä niin meillä Suomessa kuin kansainvälisesti. Viimeiset reilu pari vuotta olen ollut kansallisen omaisuudenhallintastandardia kehittävän ryhmän SR212 jäsen ja sen myötä oma aktiivisuuteni on kasvanut entisestään. On ollut ilo huomata, että kiinnostus omaisuudenhallinnan kehittämistä kohtaan on reilussa kasvussa ja useita omaisuudenhallintaan nojaavia johtamisjärjestelmien kehityshankkeita alkaa nousta esiin.

Suomessa standardoinnin osalta vetureita ovat olleet isot sähköverkkoyhtiöt, joilla on sertifikaatit olleet kunnossa jo useita vuosia. Useat muut sähköverkkoyhtiöt ovat alkaneet seurata suurempiaan ja viime aikoina saman ovat tehneet myös vesihuoltolaitokset. Kaikilla toimijoilla ei tavoitteena ole sertifikaatti, sillä se on harvoin toimialalla tärkeä. Sitäkin oleellisempaa on tapa toimia systemaattisesti mitä standardin mukaan rakennettu toiminta helpottaa.

Kansainvälisesti tarkasteltuna tilanne näyttää melko saman suuntaiselta: sähköverkkojen osalta sertifioituja laitoksia on enemmän kuin muita. Vesihuollossa sertifioituja laitoksia on pohjoismaissa vain yksi ja sekin kansainvälinen iso toimija. Myös maiden välillä on merkittäviä eroja. Vesihuollon osalta Euroopan sertifikaateista 70 % on Briteissä ja Alankomaissa. Bluefield Research on tutkinut kansainvälisesti asiaa ja löytänyt yhteyden omaisuudenhallinnan kypsyyden ja regulaation välille. Johtopäätös on, että niissä maissa, joissa on reguloitua vesihuoltoa, on yleensä kypsemmät omaisuudenhallinnan menettelyt.

Resurssien ja osaamisen puute ovat tyypillisimmät haasteet. Lähtökohtaisesti standardit eivät ole niitä helpoiten lähestyttäviä opuksia ja sen takia asian kanssa voidaan jäädä lähtötelineisiin. Asian lähestymistä helpottavat erilaiset yleiset ja toimialakohtaiset oppaat. Niitä on melko paljon olemassa englanninkielisenä ja nyt jo mukavasti suomeksikin. Todennäköisesti aktiivinen keskustelu ja asiaa helpottavat oppaat ovat houkutelleet mukaan lisää organisaatioita omaisuudenhallinnan haltuunoton pariin.

Omaisuudenhallinta on johtamista ja aika usein johtamisen ulkoistaminen on sama asia kuin liiketoiminnan myynti. Tästä syystä on luonnollista, että omaisuudenhallinnan pitää kokonaisuudessaan olla omaisuudesta vastaavan organisaation omaa tekemistä. Kuitenkin kansainvälisen tutkimusten ja yleisen keskustelun mukaan omaisuudenhallinnan kehittämisessä, organisaation kouluttamisessa ja useissa osakokonaisuuksissa kannattaa käyttää ulkopuolista apua asian edistämiseksi.

Jos siis omaisuudenhallinta laajana kokonaisuutena kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä organisaatioihin, joissa asiaa on jo viety pidemmälle.

Kimmo Järvinen
Kehittämispäällikkö, Alva-yhtiöt Oy

Aikaisemmin julkaistut blogisarjan osat:

07/2020 Omaisuudenhallinta – kokonaisvaltaista johtamista vai infran hallintaa

08/2020 Kannattaako omaisuudenhallinnan miettimiseen käyttää aikaa?

08/2020 Miten omaisuudenhallinta liittyy meneillään olevaan muutokseen?

09/2020 Miten omaisuudenhallinta voi auttaa parempaan vesihuoltoon

Tulevat blogisarjan osat ja niiden alustava julkaisuajankohdat ovat:

10/2020 Valmistautumista vesihuoltopäivien esitykseen
11/2020 Vesihuoltopäivien antia omaisuudenhallinnasta

Työ on kokonaisuudessaan ladattavissa osoitteesta täältä.