Miten omaisuudenhallinta liittyy meneillään olevaan muutokseen?

Tämä kirjoitus, Miten omaisuudenhallinta liittyy meneillään olevaan muutokseen, on kolmas osa blogikirjoitussarjaa, joka perustuu Executive MBA -opinnäytetyöhöni ”Tavoitteita Suomen vesihuollolle omaisuudenhallinnan näkökulmasta”. 

Oikea-aikaisesti ja oikein mitoitettuna

Investoinnit ja kunnossapito ovat keskeisimmät tekemiset, joita systemaattinen omaisuudenhallinta ohjaa. Tärkeää on myös näiden kahden toimenpiteen oikea-aikaisuus ja oikea mitoittaminen.

Omaisuus vaatii jatkuvaa pohdintaa siitä, mikä on oikea aika ja oikea toteuttamistaso, jotta omaisuudesta saadaan irti se arvo, jota siltä odotetaan. Asioita ei saa tehdä liian kevyesti, liian järeästi, liian aikaisin tai liian myöhään. Periaatteessa yksinkertaista, mutta suurien massojen kohdalla asia olekaan aivan niin selvää ja helppoa.

Ongelmat on tunnistettu, tapa toimia ei ole muuttunut

Opinnäytetyön yhteydessä tein kyselyn eri vesihuoltosektoria edustaville ja sen eri rooleissa vaikuttaville henkilöille. Vastauksia kertyi 88 kappaletta. Keskeisimmät vastauksista esiin nousseet teemat olivat:

• Kasvava tarve investoida omaisuuteen
• Resurssien riittävyys tuleviin tarpeisiin
• Rahoituksen riittävyys
• Omaisuuden kunto
• Laitoksen pieni koko
• Osaamisen riittävyys

Lista yllä luettelee asioita, joita systemaattinen standardin mukaisen omaisuudenhallintajärjestelmän rakentaminen nostaa esiin. Vastauksia voi tulkita selkeästi siten, että toimialalla tiedetään miten asioita tulisi hoitaa ja missä asioissa ongelmat piilevät. Ongelma on siinä, ettei asioiden korjaamiseksi uskalleta muuttaa tapaa toimia.

Reagoiva kunnossapito ei ylläpidä omaisuuden arvoa

Miksi sitten pitäisi muuttua? Miksi vanha tapa ei voisi toimia jatkossakin?

Suomen vesihuoltoa on rakennettu voimakkaasti 70–80-luvuilla. Tämä verkosto alkaa tulla uusimisikään tai rakentamisen laadusta riippuen, se on uusimisiän osittain jo ylittänyt. Enää ei riitä aikaisemmin hyvin toiminut reagoiva kunnossapito eli havaittujen vikojen korjaaminen. Ei liioin riitä enää edes ennakoiva kunnossapito, vaikka moni toimija on alkanutkin siihen panostaa.

Ennakoimalla ja asioita suunnitellummin tekemällä voidaan alentaa kunnossapidon kustannuksia. Se ei kuitenkaan tee verkostosta uuden veroista, vaan ainoastaan siirtää investointia hieman eteenpäin. Se ei myöskään nosta omaisuuden arvoa vaadittavalle tasolle. Niinpä ongelmat alkavat kumuloitua.

Resurssipulan kurjimuksessa

Miksi sitten ei vain kääritä hihoja ja aleta investoida?

Ongelmana on edellä listatut seikat eli ei tiedetä tarkasti, minne kannattaa rahat laittaa, ei ole tekijöitä, eikä ole rahaa. Rahaa saa korottamalla hintoja, mutta sitä ei voida tehdä kerralla kohtuuttomasti. Toisaalta hintojen korottaminen ei ole vastuullista ja kestävää, jos rahan vastineeksi ei ole esittää hyvää ja uskottavaa suunnitelmaa siitä, miksi hintojen korottaminen on välttämätöntä ja mitä se tarkoittaa asiakkaille niin kustannuksena kuin vesihuollon laatuna tulevina vuosina.

Suomessa on meneillään hanke Kansallinen vesihuoltouudistus, joka etsii näihinkin teemoihin ratkaisuja. Hankkeen loppuraporttia ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan, vaan alkaa rohkeasti miettiä mitä tämä tarkoittaa oman laitoksen kohdalla. Viime kädessä nämä ja kirjoituksen ja raportit eivät ylläpidä suomalaista korkealuokkaista vesihuoltoa vaan tekeminen.

Löytyykö sinun kunnastasi

• ajan tasalla oleva vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa on esitetty kattavat selvitykset tulevista investointi- ja resurssitarpeista ja suunnitelmat niiden rahoittamisesta?
• entä kattavat, ajantasaiset tiedot omaisuudesta ja sen kunnosta ja hyödynnetäänkö niitä toiminnan suunnittelussa?

Käytetäänhän sinun kunnassasi vesihuollon investointeihin rahaa riippumatta muista kunnan investointitarpeista tai rahan niukkuudesta?

Jos edellä mainitut asiat ovat työlistalla, suosittelen hieman laajentamaan ajattelua ja tarkastelemaan koko vesihuollon johtamista laajempana kokonaisuutena ja tutustumaan standardisarjan ISO 550XX -ohjeisiin omaisuudenhallinnan johtamisesta. Asioita voi suorittaa yksittäisinä irrallisina kertaharjoituksina tai ulkoistaa työn ulkopuoliselle, mutta laajempi käsittely ja oman laitoksen osaamisen hyödyntäminen antaa pitkän ajan saatossa paljon enemmän arvoa.

Kimmo Järvinen
Kehittämispäällikkö, Alva-yhtiöt Oy

Aikaisemmin julkaistut blogisarjan osat:

07/2020 Omaisuudenhallinta – kokonaisvaltaista johtamista vai infran hallintaa
08/2020 Kannattaako omaisuudenhallinnan miettimiseen käyttää aikaa?

Tulevat blogisarjan osat ja niiden alustava julkaisuajankohdat ovat:

09/2020 Miten omaisuudenhallinta voi auttaa parempaan vesihuoltoon
09/2020 Havaintoja meiltä ja maailmalta
10/2020 Valmistautumista vesihuoltopäivien esitykseen
11/2020 Vesihuoltopäivien antia omaisuudenhallinnasta

Työ on kokonaisuudessaan ladattavissa täältä.