Alva on pilotoinut onnistuneesti kaukolämmön kysyntäjoustoa useissa eri kohteissa kahdella viimeisellä lämmityskaudella (2018-2019 sekä 2019-2020). Yksi Alvan kysyntäjoustokokeilun kohteista molemmilla lämmityskausilla on ollut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus, jossa kysyntäjousto toteutettiin kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundin kanssa.

Seminaarinmäellä onnistuneet tulokset

Seminaarinmäen kampuksen kysyntäjoustopilotin tavoitteena oli tutkia kysyntäjouston teknisiä toteutusmahdollisuuksia eri tyyppisissä rakennuksissa siten, että hyvät sisäolosuhteet säilyvät. Lisäksi tahdottiin selvittää kiinteistöjen joustopotentiaalia.

Kokeiluun valittiin kohteiksi kolme Jyväskylän yliopiston kiinteistöä: Normaalikoulun ala-aste, liikuntatieteellinen eli ns. L-rakennus sekä yliopiston päärakennus. Kampusalueen oma sisäinen lämpöverkko mahdollisti kysyntäjouston tutkimisen niin kaukolämmön liittymispisteessä kuin rakennuskohtaisesti.

– Eri kiinteistöjen osalta valittiin monipuolisesti kohteiksi erilaisia lämmitysverkostoja ja ilmanvaihtokoneita. Esimerkiksi päärakennuksella otettiin mukaan kaikki patteri- ja lattialämmitysverkostot sekä vakioilmavirtaiset ilmanvaihtokoneet ja ala-asteella taas patteriverkosto sekä opetustilojen tarpeenmukaisesti ohjatut ilmanvaihtokoneet, kertoo pilotin projektipäällikkö ja Granlundin energia-asiantuntija Waltteri Salmi.

Kysyntäjoustolla saavutettiin keskimäärin 15–35 % rakennuskohtaiset joustot, jotka vastaavat 30–120 kW:n rakennuskohtaista joustokapasiteettia. Suurin joustokapasiteetti todettiin päärakennuksessa, joka johtunee osaltaan siitä, että kokeiluun saatiin mukaan yksi kohteen suurimmista ilmanvaihtokoneista.

Suurimmat todennetut joustot todettiin luonnollisesti talvipakkasilla ja olivat n. 35–60 % rakennusten kokonaistehontarpeesta. Pilotointijakson ajalle ei osunut kuitenkaan kovia pakkasjaksoja, joten todellinen joustopotentiaali on todennäköisesti vielä suurempi. Koko Seminaarinmäen alueen joustopotentiaalin on arvioitu olevan 1-2 MW. Sisäolosuhteisiin kokeilulla ei ollut juuri vaikutusta, vaan ne säilyivät lähes muuttumattomina, mikä oli tarkoituskin.

– Joustamalla hetkellisesti kulutuksessaan kiinteistöillä on mahdollisuus osaltaan auttaa energiayhtiöitä tuottamaan energiaa ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti. Verrattain vaivattomasti löysimme rakennuksistamme energian kuluttajia, jotka pystyivät hetkeksi vähentämään energiantarvettaan ilman, että sisäolosuhteet muuttuivat, toteaa SYK:n ympäristöinsinööri Ari-Pekka Lassila.

Sopii monenlaisiin kiinteistöihin

Alvalla kaikki pilotit ovat liittyneet kysyntäjouston erilaisten toteutustapojen tutkimiseen teknistaloudellisesta näkökulmasta.

– Pilottien avulla olemme saaneet runsaasti tietoa siitä, millaisiin kohteisiin kysyntäjousto soveltuu parhaiten ja miten se tulisi toteuttaa. Myös Seminaarinmäellä oli mielenkiintoista huomata, että kysyntäjousto sopi erilaisiin kiinteistöihin ja toi etuja ja hyötyjä jokaisen kohdalla. Kehitystyö jatkuu ja sen myötä pystymme tarjoamaan kysyntäjoustoa ratkaisuksi hyvinkin monenlaisiin kiinteistöihin, kertoo Alvan tuotepäällikkö Riku Martikainen.

Myös Jyväskylän yliopistolla oltiin tyytyväisiä resurssiviisaaseen kysyntäjoustokokeiluun. Alvan tapaan myös yliopiston tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

– Jyväskylän yliopisto tavoittelee strategiansa mukaisesti hiilineutraaliutta viimeistään vuonna 2030. Huomioimme kaikessa toiminnassamme ympäristövastuullisuuden. Siksi olemme mielellämme mukana etsittäessä resurssitehokkaita keinoja kiinteistöjen lämmitykseen, yliopiston talous- ja palvelujohtaja Päivi Seppä toteaa.

Lisätiedot:
Alva-yhtiöt Oy / Tuotepäällikkö Riku Martikainen, p. 040 668 2657, riku.martikainen(at)alva.fi

Seminaarinmäen kysyntäjouston loppuraportti

Kaukolämmön kysyntäjousto leikkaa lämmön kulutuksen tehopiikkejä ja tuo siten säästöjä sekä asiakkaalle että energiantuotantoon. Asiakas pystyy kysynnänjoustolla pienentämään lämpölaskuaan ja energiayhtiö saa esimerkiksi minimoitua fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja tasaamaan lämmön tuotannon ajoa. Tämä tapahtuu kulutusta jaksottamalla ja lämpöä varastoimalla.