Yksi Alvan kysyntäjoustokokeilun kohteista oli Jyväskylän kaupungin uimahalli AaltoAlvari, jossa kysyntäjousto kosketti allasvettä ja ilmanvaihtoa. Altaiden vesien lämmittämiseen kysyntäjousto sopi mainiosti, mutta ilmanvaihdossa tulokset eivät olleet kovinkaan merkityksellisiä. Tämä johtui siitä, että kyseessä on varsin erityislaatuinen kiinteistö, jonka vuoksi kokeilua varten jouduttiin asettamaan tiukempia rajoituksia. Vaikka ilmamäärät ovat suuria, tuloilman viilentäminen muutamalla asteella ei vähennä lyhyessä ajassa merkittävästi energiankulutusta.
– AaltoAlvari on hyvin erityinen paikka olosuhteiltaan. Yksikin pieni muutos voi vaikuttaa moneen asiaan kiinteistössä. Sen vuoksi on tärkeää, että kiinteistön erityispiirteet otetaan hyvin huomioon kysyntäjoustoon siirryttäessä – rakenteiden täytyy pysyä kunnossa, toteaa AaltoAlvarin kiinteistöstä vastaavan Jyväskylän Tilapalvelun energia-asiantuntija Tero Hirvelä, joka seurasi projektia tarkasti sekä Alvan että järjestelmätoimittaja Schneider Electricin kanssa.
Hirvelä teki Schneider Electricin kanssa ennen pilottiin ryhtymistä tietyt määritteet, joiden puitteissa kysyntäjoustoa toteutettiin. Sisäilman suhteellisen kosteuden tuli pysyä alle 60 % ja allasveden lämpötilan sisälämpötilaa viileämpänä. Lisäksi laskettiin, millaisia teoreettisia säästöpotentiaaleja joustolla olisi mahdollista saavuttaa.
– Ennen pilotti–projektia laskimme leikattavan tehopotentiaalin, mutta kysynnänjoustolla saatava hyöty oli jopa suurempi kuin alkuun arvelimme. Kysynnänjoustolla pystyttiin siirtämään noin 250 kW teho, joka vastaa viidenkymmenen omakotitalon tehontarvetta nollakelissä, kertoo Alvan tuotepäällikkö Riku Martikainen.
Huomionarvoista oli, että AaltoAlvarissa leikattava teho ei riippunut ulkolämpötilasta, vaan teho oli mahdollista leikata niin kovilla pakkasilla kuin huhtikuun kevätauringonkin aikaan.
– Muutokset allasveden lämpötilassa olivat marginaalisia johtuen suuresta vesimäärästä altaissa, joten loppukäyttäjät eivät asiaa huomanneet. Pilotointi oli kaikin puolin erittäin onnistunut ja asetetut tavoitteet saavutettiin, lisää Martikainen.
Erilaisten kiinteistöjen ja herkkien rakenteiden huomioiminen on tärkeää, mutta niin ovat myös loppukäyttäjien kokemukset.
– Palaute uimahallilta oli, että mitään erikoista ei olosuhteissa kysyntäjouston aikana huomattu ja näin asian kuuluu ollakin – asiakas on kuitenkin ykkönen, eikä viihtyvyydestä saa tinkiä tippaakaan, korostaa Hirvelä.
Tältä erää AaltoAlvarin onnistunut kysyntäjoustokokeilu on päättynyt. Hirvelä ei näe kuitenkaan mitään syytä, miksei kysyntäjoustoa voisi ottaa käyttöön jatkossakin. Kyseessä on kuitenkin resurssiviisas, kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu.
– Ilman muuta olemme jatkossakin mukana, jos mahdollisuus tarjoutuu. AaltoAlvarin osalta kysyntäjouston hyödyntäminen olisi nyt helppoa, koska tarvittavat työt sen mahdollistamiseksi on jo tehty, toteaa Hirvelä.
Kysyntäjoustopilotin tarkoituksena on ollut saada kokemuksia siitä, millaisilla tekniikoilla lämmön kulutuksen tehopiikkejä leikkaavaa joustoa on mahdollista toteuttaa. Kokeiluja jatketaan kuluvalla lämmityskaudella useissa pilottikohteissa sekä uusissa erityyppisissä kiinteistöissä, jotta kokemusta karttuu eri järjestelmistä ja eri käyttöprofiilin omaavista kiinteistöistä. Tarkoituksena on saada aikaiseksi helppo, huoleton ja resurssiviisas ratkaisu, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Lue lisää täältä.