Kaukolämmön kysyntäjoustoa on kokeiltu Jyväskylän Ylioppilaskylässä. Kortepohjan Ylioppilaskylässä sijaitseva neljän talon kiinteistö, paikallisesti DDR-taloina tunnettu kokonaisuus, on mukana kysynnänjouston pilottikokeilussa, jossa tarkastellaan kysyntäjouston toimivuutta ja sen tuomia etuja niin asiakkaalle kuin lämmöntuottajalle.
– Näemme kysyntäjoustossa paljon potentiaalia. Sen vuoksi olemmekin kartoittaneet viime aikoina paljon kysyntäjouston toteuttajia ja erilaisia toimintamalleja, joilla asia voitaisiin hoitaa mahdollisimman hyvin. Ylioppilaskylän pilotti on ensimmäinen isompi kokeilumme aiheen tiimoilta ja uskomme, että kysyntäjoustoa tullaan käyttämään tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin. Ylioppilaskylän lisäksi meillä on tulossa useampi kohde, jossa kysyntäjoustoa testataan, kertoo Alvan tuotepäällikkö Riku Martikainen tulevaisuuden suunnitelmista.
Kysyntäjouston tarkoituksena on leikata kaukolämmön kulutuksen tehopiikkejä ja tuoda säästöjä.
– Piikkien leikkaaminen tehostaa energiajärjestelmäämme ja tuo säästöjä. Jos kulutuspiikkejä saadaan tasattua pidemmällä aikavälillä, tarkoittaa se lopulta myös edullisempaa lämmön hintaa, toteaa Martikainen.
Pienemmät lämpölaskut, sama asumismukavuus
Asiakkaalle, tässä tapauksessa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle (JYY), kokeilu tarkoittaa niin ikään säästöjä. Kaukolämmön hinnoittelussa käytettävä tehomaksu pysyy kysyntäjouston myötä maltillisena, joka tarkoittaa pienempiä lämpölaskuja.
– Lähdemme innolla mukaan kokeiluun, jonka kautta on mahdollista saada säästöjä ja uusia yhteistyömalleja. DDR-taloissa asuu yhteensä noin 450 opiskelijaa ja rakennuksessa on poikkeuksellisen paljon yleisiä lämmitettäviä tiloja, joten lämpöä tarvitaan paljon. Totta kai on hyvä, mitä tehokkaammin ja edullisemmin se on mahdollista toteuttaa, toteaa JYY:n toimitusjohtaja Marko Huttunen.
Tavallista kaduntallaajaa askarruttaa, näkyvätkö lämmön jakelutapaan tehtävät muutokset asumismukavuudessa. Joutuuko kysyntäjoustotaloissa käyttämään villahousuja ja pilkkihaalareita koko talvikauden?
– Sisäilmaolosuhteita alentavasti kysyntäjousto ei vaikuta, pikemminkin päinvastoin. Kysynnänjouston ydinajatus on leikata korkeita tehon huippuja pois ja siirtää tehot tunneille, jolloin lämmöntehontarve on alhaisempi. Näin ollen asumismukavuus pysyy hyvänä koko ajan. Suunnittelu on kaiken a ja o, ja sen teemme huolella. Palella ei siis todellakaan tarvitse, vakuuttaa Martikainen.
Lämpölaitteiston uusimisessa ennakointi kannattaa
Ennakoinnilla saadaan varmuutta ja säästöä lämmitykseen. Suunniteltu lämpölaitteiston uusiminen vaikuttaa muun muassa asumismukavuuteen ja kustannuksiin.
Kysyntäjoustolla pystyy tehostamaan energiankulutusta sisäolosuhteista tinkimättä
Lämmön kysyntä- eli kulutusjoustolla leikataan lämmön kulutuksen tehopiikkejä. Tämä tarkoittaa myös pienempiä laskuja. Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) oli Jyväskylän Seminaarinmäen kampuksen osalta mukana Alvan pilottihankkeessa, jossa kulutusjoustoa testattiin onnistuneesti erilaisissa kiinteistöissä. Tutustu SYKin asiakastarinaan.
Alvan ratkaisuilla Buugin energiantuotanto on nyt päästötöntä – ”Yhteistyö Alvan kanssa on sujunut mainiosti”
Alvalla ja Liikunta- ja hyvinvointikeskus Buugilla on pitkä yhteinen historia ja jokainen toteuttamamme energiantuotannon ratkaisu on vienyt Buugia entistä vihreämpään suuntaan.