Kuntapäättäjä, tunnetko kuntasi vesihuollon tilan?

Se, miten vesihuollon kumuloituvat ongelmat ratkaistaan pitkällä aikavälillä, vaikuttaa kunnan elinvoimaisuuteen, alueella harjoitettavaan liiketoimintaan ja jopa asumiseen. Puhdas talousvesi ei välttämättä ole tulevaisuudessa itsestäänselvyys, ja veden hinta tulee väistämättä nousemaan. Tällöin ammattimaisesti järjestetty vesihuolto nousee kunnan vetovoimatekijäksi.

Suomen vesihuoltokentän volyymista ylivoimaisesti suurin osa on edelleen kuntaomisteista, vaikka lukumääräisesti vesiosuuskuntia onkin paljon enemmän kuin kunnallisia laitoksia. Vesiosuuskuntia on syntynyt runsaasti lisää haja-asutusalueille, mutta toisaalta kunnallisten vesihuoltolaitosten määrä on vähentynyt kuntaliitosten ja muiden yhdistymisten myötä.

Vesihuollon perusrakenteet ovat sidoksissa kunnan päätöksiin

Vesihuollon perusrakenteet, toimiva taloudellinen pohja, kestävä henkilöresursointi sekä riittävä tekniikka ovat sidoksissa kunnan tekemiin päätöksiin. Kunnat ovat omistajina avainasemassa myös siinä miten vesihuollon investointeja tehdään, ja kuinka laitosten saneerausvelka ratkaistaan. Arviot maamme vesihuoltolaitosten saneerausvelan määrästä vaihtelevat 600 miljoonasta 1,2 miljardiin euroon.

Harvalla kunnalla on itsellään riittäviä resursseja vesihuollon ongelmien ratkaisemiseen. Tarvitaan nopeita päätöksiä siitä miten vesiverkon kunto selvitetään ja kuka sen tekee. Vesiverkon kunnon perusteella investointien tekeminen tulee aloittaa mahdollisimman pian, jotta kunta ennättää tehdä tarvittavat saneeraukset oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Kyse on välttämättömistä askelista vesihuollon toimintavarmuuden, vesiturvallisuuden ja myös asiakaspalvelun parantamiseksi.

Kuntapäättäjä, selvitä kunnan vesihuollon tilasta ainakin nämä:

• Millainen on vesiverkoston kunto, ikä ja kuinka laajoja mahdolliset korjaustarpeet ovat? Tämän tiedon pohjalta muodostuu riskikuva ja investointisuunnitelma.
• Onko vesihuoltotoiminnan talous tasapainoinen eli kattavatko tulot käyttömenot ja tarvittavat investoinnit? Onko veden hinnan kehitys suunnitelmallista?
• Milloin verkkotiedot on viimeksi päivitetty, ovatko ne ajantasaisia ja sähköisessä muodossa? Jos eivät, mistä tietojen kerääminen aloitetaan? Rakennettujen putkien pituustietojen lisäksi tarvitaan myös luotettava tieto esimerkiksi verkkojen materiaaleista, asennusajoista ja –menetelmistä.
• Onko vesikriisejä tapahtunut aiemmin ja mitä niiden taustalla on silloin ollut? Onko ongelmana henkilöresursointi, puutteellinen teknologia vai inhimillinen erehdys? Liittyykö tiettyyn materiaaliin tai työtapaan paikallisesti kohonnutta vikaantuvuutta?
• Onko erityistilanteita koskevat valmius- ja varautumissuunnitelmat tehty ja miten ajantasaisia ne ovat? Kuinka asiakasviestintä hoidetaan häiriötilanteessa ja päivitetäänkö asiakastietoja riittävän usein?
• Onko kunnalla itsellään riittävät resurssit ja ammattitaito vesihuollon ongelmien ratkaisuun ja omaisuudenhallinnan digitalisointiin? Onko henkilöresurssien riittävyyteen ja osaamisen tason varmistamiseen varauduttu pitkällä aikavälillä, huomioiden muun muassa eläköitymiset? Jos ei, millainen ammattimainen kumppani ja yhteistyömalli olisi järkevin?

Mitä jokaisen kuntapäättäjän pitäisi tietää vesihuollon tilasta -asiantuntijaoppaastamme saat perustiedot Suomen vesihuollon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kerromme, kuinka kunnan vesihuollon perusrakenteet turvataan kriisien torjumiseksi ja elinvoimaisemman, turvallisen tulevaisuuden takaamiseksi. Asiantuntijamateriaalimme löydät täältä.