Pisara-yhteistyöstä valmiit reseptit vesihuollon…

Vesilaitoskentän kipupisteiden parantamiseen on olemassa kotimainen, laitokset ja teknologiat yhteen tuova ratkaisu, muistuttaa Pisara-vesioperaattori. 
Vesilaitoskentän rakennemuutosta tarvitaan kipeästi, selvisi Vesihuollon suuntaviivat 2020 –asiantuntijaselvityksestä. Yksi sen johtavista asiantuntijoista on maa- ja metsätalousministeriön vesihallintojohtaja Kai Kaatra, jonka mukaan suomalaisten vedensaanti olisi varmempaa ja edullisempaa, jos laitoksia olisi merkittävästi vähemmän (Lännen media 12.9.).
Ministeriön edustaja puhuu vesihuollosta ilahduttavan samanlaisin painotuksin kuin vesioperaattori Pisara, joka jakaa monen vesilaitoksen huolen tulevaisuuden haasteista ja niihin varautumisesta. Haasteet liittyvät mm. vesiverkkojen ja -laitosten investointitarpeisiin, veden turvallisuutta uhkaaviin riskeihin, ammattilaisten eläköitymisen kautta kiihtyvään osaajavajeeseen ja veden hinnannousuun.
Pisaran reseptinä on ottaa riskit hallintaan omaisuudenhallinnan keinoin. Samalla vesilaitoksen talouden haasteille, suuremmille investoinneille ja niiden rahoittamiselle, luodaan turvallinen ratkaisu ja veden hinnoittelusta tulee pitkäjänteisempää.
– Kunnat haluavat varmasti tulevaisuudessa yhä tarkemmin olla reaaliaikaisesti selvillä infraomaisuutensa tilasta ja tulevista investointitarpeista sekä omaisuuden antamasta tuottomahdollisuudesta. Tässä voimme auttaa Pisaran organisoimilla valmiilla toimintamalleilla ja teknologialla erikokoisille toimijoille, sanoo verkkojohtaja Kari Kautto Pisarasta.
Samassa haastattelussa Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä arvioi, etteivät suomalaiset vesilaitokset 2000-luvun alun uhkakuvista huolimatta kiinnosta ylikansallisia yrityksiä. Seppälä näkee uhkaksi oikeastaan vain sen, että suuryritysten investoijat voisivat havitella energiayhtiöihin fuusioituja suuria vesilaitoksia ja ne saattaisivat luiskahtaa suomalaisten hallinnasta ”kuin lapsi pesuveden mukana”.
– Vesiomaisuuden pitäminen suomalaisten käsissä on paitsi järkevää myös uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia avaava asia, jos alana olemme valmiit omaksumaan uudenlaisia toimintamalleja, ennakkoluulottomasti yhdessä ottamaan käyttöön moderneja digitaalisuutta hyödyntäviä työkaluja sekä aktiivisesti hakeutumaan kansainvälisille markkinoille, Kautto linjaa.
Kokonaan suomalaisen vesioperaattorin, Pisaran, vastaus sekä Kaatran että Seppälän ilmaisemiin huoliin on saanut jo ymmärrystä myös Tekesistä. Yksi konkreettisista askelista yhteistoiminnan mallien luomiseksi ja uusien teknologia-askelten vauhdittamiseksi on Pisara-asiantuntijoiden kumppaneineen luotsaama Vesiviisas kunta -kehityshanke, joka sai keväällä merkittävän Tekes-rahoituksen. Hanke tähtää vesihuollon yhteistyön mallien ja teknologioiden edistämiseen kotimaassa, jotta niistä voidaan luoda vahva suomalainen vientituote ja voimat yhdistämällä vauhdittaa monen kansainvälisille markkinoille pääsystä taistelevan suomalaistoimijan tietä.
Lisätiedot: verkkojohtaja Kari Kautto, Pisara, 040 5532192