Energiatehokas ja kestävä energiantuotanto
Olemme jo pitkään tehneet työtä energiantuotannon ja vesihuollon haitallisten ympäristövaikutusten hallitsemisen ja vähentämisen eteen. Omaa ja kumppaniverkostomme toimintaa ohjaavat kiertotalouden ratkaisut ja hiilineutraalius. Tavoitteemme on, että energiantuotannostamme hiilineutraalia vähintään 80 % vuonna 2025 ja 100 % vuonna 2030. Vuonna 2023 käyttämiemme biopolttoaineiden osuus oli 72 %. Rauhalahden voimalaitos toimi 100 % biopolttoaineella kesän 2022. Keljonlahden voimalaitoksella suoritettiin vuonna 2022 testijakso, jonka aikana polttoaineena käytettiin pelkästään puupolttoaineita. Uusiutuvan polttoaineen käytön testejä jatkettiin vuonna 2023. Testien tarkoitus oli mahdollista fossiilista polttoaineista ja turpeesta luopuminen Keljonlahden voimalaitoksella vuoteen 2026 mennessä.
Enemmän toimistamme hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi voit lukea täältä.
Molemmat voimalaitoksistamme, Keljonlahti ja Rauhalahti, ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Yhteistuotannossa säästetään polttoaineita noin kolmannes sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna. Panostamme energian säästöön myös kehittämällä ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämiseen ja lämmön kulutuksen tasaamiseen. Osakkuutemme Suomen Hyötytuuli Oy:ssä pitää myös huolen, että tuulivoiman osuus sähköntuotannossamme on viime vuosien aikana kasvanut tuntuvasti. Lämpöasiakkaillemme meillä on tarjolla 100 % uusiutuvilla ja päästöttömillä energianlähteillä tuotettu Vihreä lämpö -tuote. Vihreä lämpömme on Gasum Portfolio Services Oy:n varmentamaa (Energiaviraston ylläpitämästä lämmön alkuperätakuurekisteristä).
Voimalaitokset
Keljonlahti
Vuonna 2010 valmistunut Keljonlahden voimalaitos on suurempi kahdesta Jyväskylän voimalaitoksesta. Voimalaitos voi tuottaa joko yhteistuotantona lämpöä ja sähköä, lauhdetuotantona pelkästään sähköä tai reduktioajossa vain lämpöä. Polttoaineena käytetään pääasiassa puuta ja apupolttoaineena turvetta. Tavoitteena on, että tekniset muutokset pelkän puupolttoaineen käyttämiseen saadaan tehtyä vuoteen 2026 mennessä. Keljonlahden voimalaitos täyttää tiukat ympäristökriteerit pitkälle tulevaisuuteen. Savukaasut puhdistetaan mm. sähkösuotimella ja savukaasujen sisältämä lämpö otetaan talteen ja käytetään palamisilman esilämmitykseen.
Rauhalahti
Rauhalahden voimalaitos on vuonna 1986 valmistunut vanhempi ja pienempi Jyväskylän voimalaitoksista. Rauhalahden voimalaitos on tyypiltään vastapainevoimalaitos eli sillä tuotetaan sähköä- ja lämpöä kustannustehokkaasti yhteistuotannossa. Polttoaineena on käytetty aiemmin puuta ja turvetta, kumpaakin keskimäärin noin 50 %. Kesällä 2022 Rauhalahti toimi kokonaan puupolttoaineella.
Syksyllä 2015 Rauhalahden voimalaitoksella valmistui uusimman teollisuuspäästödirektiivin mukainen uudistustyö. Saneerauksen myötä Rauhalahden voimalaitoksen päästötasot laskevat entisestään ja voimalaitoksen käyttöikä jatkuu aina vuoteen 2030. Saneerauksessa uusittiin esimerkiksi sähkösuodin ja asennettiin myös savukaasupesuri, jolloin savukaasuista saadaan energiaa talteen noin 3000 omakotitalon tyypillisen tehon tarpeen verran.
Tuulivoima
Alva on yhdessä seitsemän muun kaupunkienergiayhtiön kanssa Suomen Hyötytuuli Oy:n omistaja. Osakkaana saamme myös omistusosuuttamme vastaavan määrän tuulivoimalla tuotettua sähköä. Suomen Hyötytuuli tuottaa tuulienergiaa seitsemässä tuulipuistossa (yhteensä 225 MW) Porissa, Kalajoella, Raahessa ja Pyhäjoella sekä kehittää aktiivisesti uutta tuotantoa. Nykyisten puistojen yhteenlaskettu vuosituotanto on noin 750 GWh ja lähivuosina määrä nousee jopa 1,9 TWh:in. Lisätiedot Hyötytuulen verkkosivuilta.
Päästöt
Energiantuotannossa syntyvät päästöt ilmaan muodostuvat mm. typenoksideista (NOX), rikkidioksideista (SO2), hiukkasista, metalleista, hiilimonoksidista (CO), hiilidioksidista (CO2). Savukaasupäästöjen määrään ja haitallisuuteen vaikuttavat mm. polttoaine ja polttotekniikka. Kaikissa polttoprosesseissa muodostuu aina myös kiinteitä aineita, joista osa poistuu kattilasta pohjatuhkana ja suurin osa lentotuhkana savukaasujen mukana. Laitostemme sähkösuodattimet suodattavat 99,9 prosenttia savukaasujen hiukkaspäästöistä.
Vuonna 2023 ominaispäästökerroin oli 90,8 CO2 g / tuotettu kaukolämpöenergia kWh.
Tuhkien hyötykäyttö
Voimalaitoksilla syntyvä suurin jäte-erä on tuhkat. Laitosten pohjatuhka, joka on suurimmaksi osaksi petihiekkaa, hyödynnetään maanrakentamisessa. Hyötykäytössä sovelletaan Valtioneuvoston asetusta 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitosten lento- ja pohjatuhkien laatua valvotaan Ely-keskuksen hyväksymän laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Rauhalahden voimalaitoksen lentotuhkaa hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Keljonlahden voimalaitoksen lentotuhkaa on hyödynnetty mm. metsälannoitteena sekä maanrakennuksessa. Nykyisin lähes 100 % voimalaitosten tuhkista menee hyötykäyttöön.